"Jäädään vaille ammattia ja puolisoa" – sosiaalisten tilanteiden pelko uhkaa syrjäyttää nuoren

Koululainen valittaa vatsakipuja tai päänsärkyä aina esitelmäpäivinä. Toinen lintsaa suullisista kokeista, vaikka kirjalliset kokeet sujuvat hyvin. Kolmas linnoittautuu koulupäivän jälkeen kotiin eikä uskalla lähteä tapaamaan kavereitaan. Kaikki kolme saattavat kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Kotimaa
Nuori nainen avaamassa terveyskeskuksen ovea.
Joni Kärkkäinen / Yle

Jopa joka kymmenes nuori kärsii elämää rajoittavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta. Tämä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Juha-Matti Väänäsen väitöskirjatutkimuksesta. Moni peloista raportoinut on myös masentunut.

Siitä on hyvin paljon haittaa sekä nuorelle että jatkossa koko elämässä.

Juha-Matti Väänänen, apulaisylilääkäri

Oireet vaikeuttavat elämää monella tavalla.

– Siitä on hyvin paljon haittaa sekä nuorelle että jatkossa koko elämässä. Usein se liittyy syrjäytymiskehitykseen, ei saada koulua suoritettua, jäädään vaille ammattia ja ehkä vaille puolisoa. Jossakin vaiheessa saattaa tulla päihteet mukaan, kuvaillee Väänänen.

Sosiaalisten tilanteiden pelko yhteydessä masennukseen

Väänäsen väitöstutkimukseen vastasi yli 2 000 nuorta Tampereella ja Vantaalla. Ensimmäinen kysely tehtiin 9.-luokkalaisille, toinen kaksi vuotta myöhemmin. Tulokset osoittivat, että sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus liittyvät toisiinsa eri tavoin pojilla ja tytöillä.

– Aikaisemmin on tiedetty, että sosiaalisten tilanteiden pelko altistaa masennukselle. Tässä tutkimuksessa nyt todettiin että tämä pitää paikkansa vaan pojilla.

– Tytöillä se meni toisin päin: masennus 9.-luokalla ennusti sosiaalisten tilanteiden pelkoa kahden vuoden päästä.

Itsetunnon tukeminen ja tilanteiden harjoittelu avuksi

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian apulaisylilääkärinä toimiva Juha-Matti Väänänen arvioi, ettei sosiaalisten tilanteiden pelkoa aina tunnisteta ajoissa.

Nuoret pyrkivät usein peittelemään oireita, koska ne koetaan hävettävinä. Vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien pitäisi osata tahdikkaasti kysyä nuorelta, jännittääkö hän sosiaalisia tilanteita paljon.

Tarvitaan itsetunnon tukea, että tämä ei ole mikään huonous.

Juha-Matti Väänänen, apulaisylilääkäri

Pelosta kärsivää ei pidä yrittää väkisin karaista ja komentaa reipastumaan.

– Siinä tarvitaan ensinnäkin itsetunnon tukea, että tämä ei ole mikään huonous, vaan osittain biologinenkin asia, sanoo lääketieteen lisensiaatti Juha-Matti Väänänen.

Vanhemmat, opettajat, harrastusten ohjeejat ja muut aikuiset voivat auttaa pienillä keinoilla.

– Sellainen arjen tuki, että tuetaan yrittämään. Että yrittäminen on se, mistä palaute annetaan, ei siitä onnistuuko vai eikö. Tehdään koulussa esiintymisiä turvallisissa tilanteissa, alkuun ehkä kahden opettajan kanssa ja joku tuttu luokasta mukaan ja pikku hiljaa opetellaan.