Huijausvyyhti sai taiteenkerääjät epäluuloiseksi – näin ammattilaiset paljastavat taideväärennöksen

Asiantuntijat tunnistavat taideväärennökset esimerkiksi värien käytöstä ja siveltimenvedoista. Myös maalauksen alta löytyvät luonnokset paljastavat, jos käsiala ei ole taiteilijalle tyypillistä.

Kotimaa
Ilkka Lammin teos arvoltaan "kymmeniä tuhansia" ja Ferdinad Legerin teos Cirque (v.1948), joka on myyty 2,2 miljoonalla Keskusrikospoliisin  tiedotustilaisuudessa 26. tammikuuta 2015.
Ilkka Lammin teos arvoltaan "kymmeniä tuhansia" ja Ferdinad Legerin teos Cirque (v.1948), joka on myyty 2,2 miljoonalla Keskusrikospoliisin tiedotustilaisuudessa 26. tammikuuta 2015. Jussi Nukari / Lehtikuva

Viime aikoina Suomessa paljastuneet useat taideväärennöstapaukset ovat herättäneet taiteen keräilijöitä pohtimaan teoksiensa alkuperää. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla toimivaan Taiteen tutkimuskeskus Recenartiin on viime aikoina tuotu yhä enemmän teoksia, joiden aitous halutaan selvittää.

– Poliisin paljastamat taideväärennökset ovat saaneet ihmiset heräämään ja toisaalta tietoa on myös tullut enemmän siitä, että taidetta voi tutkituttaa, kertoo Recenartin projektipäällikkö ja taidehistorioitsija Tiina Koivulahti.

Pari vuotta sitten käynnistetty tutkimuskeskus saa paljon yhteydenottoja ihmisiltä myös ulkomailta, sillä Jyväskylä on ainoa paikka koko Pohjoismaissa, jossa taideteosten alkuperää voidaan tutkia yhtä tarkasti. Yliopistolla tutkimusta tehdään monitieteellisesti: mukana on taidehistorioitsijan lisäksi muun muassa kemistejä ja biologeja. Taideväärennöksiä tutkivat edelleen myös konservaattorit useissa taidemuseoissa.

Siveltimenveto voi paljastaa huijarin

Taideteoksen aitouden selvittämiseen tarvitaan yleensä useita ammattilaisten tekemiä tutkimuksia, mutta alkuun voi päästä jo historian eri aikakausien tuntemisella. Esimerkiksi antiikkikauppiaat vilkaisevat usein ensin taulun taakse ja tutkivat muutenkin taulun puitteita.

– Pitää katsoa sitä, näyttääkö teos sen aikakauden tuotteelta. Taulun takaa voi löytyä tekstiä, joka kertoo jotain taiteilijasta. Myös haju on tärkeä, jos teoksesta tulee tuore tuoksu, sitä kannattaa epäillä, kertoo kuopiolainen antiikkikauppias Pekka Voutilainen.

Jos teoksesta tulee tuore tuoksu, sitä kannattaa epäillä.

Pekka Voutilainen

Myös Jyväskylän tutkimuskeskuksessa huomio kiinnitetään ensimmäisenä eri aikakausille ja eri taiteilijoille tyypillisiin tyylillisiin seikkoihin kuten siihen, miten sivellintä on käytetty ja millaisista aiheista on maalattu.

– Siinä täytyy tuntea taidehistoriaa. Taulu voi olla maalattu kömpelösti ja esimerkiksi siveltimen vedot ovat erilaisia kyseisen taitelijan muihin töihin verrattuna. Jotkut taiteilijat maalaavat esimerkiksi taivaan tai veden aina samalla tavalla. Monilla myös teosten aihepiiri on melko tiukkaan rajattu, kertoo taidehistorioitsija Tiina Koivulahti.

Väripigmentti vie oikealle vuosisadalle

Taulua voi epäillä väärennökseksi myös silloin, jos värimaailma poikkeaa selvästi taiteilijan muusta tuotannosta. Tosin yksinään tieto ei kerro väärennyksestä, mutta pigmenttianalyysit paljastavat usein hyvinkin maalatun teoksen alkuperän.

Pigmenttiä tutkitaan joko siihen kehitetyllä laitteella tai taulusta neulalla otetulla näytteellä. Pigmentistä tutkitaan muun muassa alkuaineita.

– Sillä tavalla voidaan selvittää, minkä ajan pigmenteistä on kyse. Esimerkiksi titaanivalkoista ei ollut käytössä lainkaan 1800-luvulla. Tekniikalla yleensä paljastuvat myös kiinalaisen esineistön väärennökset, joita on liikkeellä paljon, kertoo Tiina Koivulahti.

Esimerkiksi titaanivalkoista ei ollut käytössä lainkaan 1800-luvulla.

Tiina Koivulahti

Keramiikan lisäksi alkuaineiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi metallin koostumusta, jolloin nähdään onko taideteos sijoitettavissa tietylle aikakaudelle.

Alkuaineiden tutkimuksen lisäksi teoksista voidaan tarkastella eri aallonpituuksia. Esimerkiksi infrapunalla nähdään maalipinnan alla olevat taiteilijan luonnokset. Niitä verrataan kyseisen taiteilijan kädenjälkeen.

– Jokaisella on tietynlainen kädenjälki ja kun tuntee kyseistä taiteilijaa, hahmotelmista näkee, onko teos aito. Myös signeerauksen alta voi kuvantamalla löytyä toinen signeeraus, Koivulahti kertoo.

Grafiikkavedos olikin painokuva

Taiteilijan tyyliä voi etsiä myös kankaasta ja kehysvalinnoista. Niistä voi selvitä pitkiäkin omistusketjuja esimerkiksi nimien ja taidekauppiaiden merkintöjen kautta. Tosin nekin on mahdollista väärentää.

– Yleensä taideteokset ovat päällisin puolin aidon näköisiä, mutta joskun on myös hyvin huonosti väärennettyjä. Kerran asiakas toi taulun, jota luuli taiteilijan grafiikkavedokseksi, vaikka se todellisuudessa oli vain painokuva.

Taideteosten alkuperän selvittämiseen menee Jyväskylän tutkimuskeskuksessa keskimäärin 2–4 viikkoa. Joskus taideteoksia voi joutua tutkimaan kauemmin.

Tutkimuskeskus oli mukana alkuvuonna paljastuneen 15 miljoonan euron arvoisen taidehuijauksen tutkinnassa. Tänä vuonna on taideväärennöksiä paljastunut myös muun muassa Pohjois-Savossa.