Kansanedustajaehdokkaat suhtautuvat Guggenheim-hankkeeseen nihkeästi

Helsingin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista suurin osa ei koe Guggenheim-museon tuovan hyötyjä.

Guggenheim
Alue, johon Helsingin Guggenheim-museota suunnitellaan rakennettavaksi.
Alue, johon Helsingin Guggenheim-museota suunnitellaan rakennettavaksi.Guggenheim Helsinki

Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) Helsingin vaalipiirin kansanedustajaedokkaat suhtautuvat hyvin nihkeästi Guggenheim-museon tuloon ja siitä aiheutuviin hyötyihin. Vaalikoneessa kysyttiin Helsingin vaalipiirin ehdokkailta, onko Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin koko Suomen etu. Enemmistö ehdokkaista oli sitä mieltä, ettei museosta ole etua koko Suomelle. 46 prosenttia vastanneista ehdokkaista on täysin eri mieltä ja 30 prosenttia jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Vain pari prosenttia oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

Vastauksissa on kuitenkin puolueiden välistä hajontaa. Myönteisimmin Guggenheim-hankkeeseen suhtautuvat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen ehdokkaista reilut 40 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa.

Kielteisimmin Guggenheimin näkevät Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten ehdokkaat. Myös SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten mielestä hankkeessa ei juuri ole nähtävillä hyötyjä.

Pienpuolueet suhtautuivat väitteeseen enimmäkseen kielteisesti.

Suuri osa ehdokkaista toi perusteluissaan esiin sen, ettei vastusta Guggenheimin tuloa, vaan sitä että siihen käytettäisiin julkisia varoja. Hankkeen hyötyjen ei nähty olevan suhteessa kuluihin. Moni ehdokas toivoikin Guggenheim-säätiön löytävän rahoituksen yksityisiltä sijoittajilta.

Moni epäili hankkeen kannattavuutta, sillä jos hyötyjä olisi, yksityisiä rahoittajia olisi jo löytynyt roppakaupalla. Jo Helsingin kaupungin antama tonttivaraus koettiin suureksi kädenojennukseksi Guggenheim-säätiön suuntaan. Guggenheimin sijaan monessa vastauksessa haluttiin antaa tukea omaehtoiselle, kotimaiselle taiteen tekemiselle, eikä ulkomaiselle brändille.

Guggenheim-museota varauksellisesti kannattavat ehdokkaat, eli ne jotka olivat väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä, näkivät museohankkeessa hyötyjäkin. Mutta monella heistäkin oli ehtona vain vähäinen julkisten varojen käyttö, tai pelkästään yksityinen rahoituspohja. Monet uskoivat kansainvälisen museohankeen tuovan Suomeen investointeja, turisteja ja kulttuurista pääomaa. Museon uskottiin tuovan Suomelle myös kansainvälistä näkyvyyttä.

Myös täysin samaa mieltä olevien vastauksista nousi esiin ehto yksityisestä rahoituksesta. Siinä tapauksessa Guggenheim-museo olisi erittäin tervetullut Helsinkiin ja sen hyödyt heijastuisivat kauemmaksikin.

Guggenheim Helsinki –hankkeesta on parhaillaan meneillään arkkitehtuurikilpailu. Kuudesta finalistista valitaan voittaja kesäkuun alussa. Arkkitehtuurikilpailu keräsi valtaisan kansainvälisen suosion, vaikka mitään päätöstä museon rakentamisesta ei vielä ole. Arkkitehtuurikilpailun finalisteissa ei ole suomalaisia arkkitehteja.

Guggenheim-säätiön kamppailu museon saamiseksi Helsinkiin on ollut käänteitä täynnä. Ensimmäisen kerran ajatus Guggenheim-museosta esiteltiin kaupungin päättäjille jo vuonna 2011, mutta hanke tyrmättiin.

Tämä ei kuitenkaan lannistanut yhdysvaltalaista säätiötä, vaan se palasi uuden ehdotuksen kanssa vuonna 2013. Tällä kertaa hanke on edennyt päätöstasolla niin pitkälle, että Helsingin kaupunki varasi tontin museohankkeelle Etelärannasta. Guggenheim-säätiö on linjannut, että jos museo tulisi Helsinkiin, se keskittyisi etenkin muotoiluun ja arkkitehtuuriin.