Toiset ovat kriittisiä, toiset uskovat kaiken – lukiolaisten medialukutaidon taso huolestuttaa opettajia

Lukiolaisia sparrataan mediakriittisyyteen lähes aineessa kuin aineessa. Silti osalle opiskelijoista kaikki median kertoma on samalla viivalla.

media
Oppilaita luokassa.
Mari Nupponen / Yle

– Nykyään meillä opiskellaan jo pelilukutaitoa, huudahtaa Kajaanin lukion kuvaamataidon opettaja Jaana Toivanen.

Toivanen on opettanut Kajaanin lukiossa kymmenen vuotta ja koko tämän ajan kuva- ja medialukutaidot ovat olleet mukana opetuksessa.

– Meillä on kuvataidepainotteinen lukio ja jokaisella kuvataidekurssilla kuvia analysoidaan ja puretaan eri keinoin. Ja tämä aihe vain laajenee, nyt analysoimme jo pelejä. Esimerkiksi tällä hetkellä olen laittanut oppilaat poimimaan Kalevalan hahmogalleriasta hahmoja, jotka siirretään nykyaikaan. Keksimme jonkinlaisen pelin, johon nämä hahmot sijoitetaan, Toivanen kuvailee.

Lukion eri aineiden opettajat kertovat, että opiskelijoiden medialukutaitoa pyritään kehittämään lähes joka aineen opetuksessa.

– Mediapsykologian kurssilla harjoitellaan netin ja printtimedian tekstien sekä kuvien analysointia, kertoo psykologian opettaja Armi Saari.

Lähdekritiikin opiskelu on nykyään niin tärkeää. Pitää erottaa luotettava ja epäluotettava tieto, koska nykyään tietoa tulee niin paljon.

Jaana Leinonen

Opettajat ovat sitä mieltä, että opettamisen sarkaa riittää.

– Mielestäni tähän aiheeseen voisi syventyä enemmänkin. Oppilaiden taidot ovat keskikertaiset, Armi Saari arvio.

– On niitä, jotka osaavat hyvin ja niitä, jotka osaavat tämän taidon todella heikosti, komppaa kollegaansa lukion äidinkielen opettaja Jaana Leinonen.

– Sanoisin, että on aika polarisoitunutta, lisää myös historian opettaja Veli-Pekka Leivo.

Leivon mielestä keskivertoa lukiolaista medialukutaidon taitajaa on hankala kuvata.

– Koska ääripäät ovat aika kaukana toisistaan. Suurin osa porukasta on mielestäni hyviä tai jotenkin kykeneviä suhtautumaan kriittisesti erilaiseen tietoon. Mutta osa suhtautuu hyvinkin naiivisti. He eivät ymmärrä kontekstia, vaan heille teksti kuin teksti on samalla viivalla. Myöhemmin näkyykin, että monenlaiset pseudotieteet menevät läpi merkittävällä osalla porukasta.

Ei koulua vaan korkeakoulua ja elämää varten

Viime talvena Kajaanin lukiolaiset ovat muun muassa keskustelleet historian tunnilla Ukrainan kriisin kirvoittamasta idän ja lännen välisestä informaatiosodankäynnistä.

– Pohdimme sitä, mihin pyritään poliittisella viestinnällä, kun viestitään omille ja viestitään muille, Veli-Pekka Leivo kertoo.

Kuvaamataidon tunnilla mediakriittisyyttä ja medialukutaitoa harjoitellaan tekemisen kautta.

– Teemme muun muassa omaa lehteä, animaatioita ja elokuvia. Aina pitää miettiä, mitä haluamme näillä valitsemillamme kuvilla tai tekstillä kertoa, Jaana Toivanen kuvailee kuvaamataidon tuntien sisältöä.

Tablettitietokone.
Mikko Kuusisalo / Yle

Vaikka medialukutaito tuntuu nousevan esille aineessa kuin aineessa Kajaanin lukion arjessa, opettajat lisäisivät sen opettamista edelleen.

– Kyllä opiskelijoiden medialukutaidoista pitäisi osin olla huolissaan – siis siitä toisesta kritiikittömästä ääripäästä. Mielestäni medialukutaidon opetusta pitäisi lisätä, koska korkeakoulukelpoisuus edellyttää, että on kriittistä lähestymistapaa median tuotoksiin, psykologian opettaja Armi Saari kommentoi.

Mutta osa suhtautuu hyvinkin naiivisti. He eivät ymmärrä kontekstia, vaan heille teksti kuin teksti on samalla viivalla.

Veli-Pekka Leivo

– Lähdekritiikin opiskelu on nykyään niin tärkeää. Pitää erottaa luotettava ja epäluotettava tieto, koska nykyään tietoa tulee niin paljon, äidinkielen opettaja Jaana Leinonen lisää.

Veli-Pekka Leivon mielestä mediakriittisyyteen annetaan lukiossa paljon aineksia, mutta vain toiset osaavat napata juonesta kiinni.

– Medialukutaitoon liittyviä asioita tuodaan usein esille sivujuonteena eri aineissa. Näppärä opiskelija osaa yhdistää sen suurempiin kokonaisuuksiin, mutta toiselle se jää yksittäiseksi asiaksi, joka hukkuu muun alle.

Silti Leivo on optimisti nuorten suhteen.

– Jos ihminen ei herää lukiossa kriittiseen ajatteluun, niin kyllä suurin osa herää myöhemmin.