Ex-kokoomusvaikuttaja Tujunen: "Poliittinen päätöksentekijä ei ole tyhmä"

Vaikuttajaviestintää, eli lobbaamista, tehdään Suomessa yhä ammattimaisemmin. Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtajan Taru Tujusen mielestä lisääntynyt lobbaus ei vaikuta poliittisen päätöksenteon riippumattomuuteen. "On poliittista järjestelmää väheksyvää ajatella, että joku muu tekisi päätökset."

A-studio
Taru Tujunen.

Viime vuonna politiikan kentältä viestintäyritykseen siirtynyt Taru Tujunen ei näe, että poliitikot olisivat passiivisia tahoja, joille viestintäfirmat tai ammattilobbarit voisivat vain syöttää omia mielipiteitään. Tujusen mielestä on kuitenkin hyvä, että nykyisin lobbaaminen on yhä avoimempaa.

– 20 vuotta sitten ala oli vähemmän läpinäkyvä. Nyt kerrotaan enemmän, mitkä etujärjestöt vaikuttavat päätöksiin.

Viestinnän tutkija Anu Kantola on asiasta eri mieltä. Hänestä vaikuttajaviestinnästä ja päätöksentekoon vaikuttamisesta puuttuu edelleen avoimuus ja läpinäkyvyys.

– Suomalainen päätöksenteko on edelleen sulkeutunutta, ja asioista sovitaan epävirallisten suhteiden kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi hyvinvointipalveluita ja energia-asioita lobataan voimakkaasti. Näin isoissa päätöksissä on hämärän peitossa, kuka siellä on vaikuttamassa.

Avoimuuden vaatimus on hankala lobbaavia tahoja auttaville viestintätoimistoille, koska he eivät voi kertoa asiakkaidensa nimiä tai budjetteja.

– Asiakkaat kertovat näistä asioista itse, jos haluavat, Tujunen sanoo.

Viestintätoimisto Hill+Knowltonin vaikuttajaviestinnän johtaja Arto J. Virtanen on kohtuullisen tyytyväinen alan tilanteeseen. Virtasen mielestä avoimuudessa olisi kuitenkin vielä parannettavaa, sillä ihmisillä on edelleen todellisuutta negatiivisempi mielikuva vaikuttajaviestinnästä.

Saako rahalla vaikutusvaltaa?

Viestintäammattilaisten mukaan viestintätoimistot eivät osallistu lobbaamiseen, vaan he toimivat vain asiakkaansa neuvonantajina. Viestintätoimistoissa hiotaan lobbaajan argumentit kuntoon, petrataan puhujan esiintymistaitoja sekä vinkataan laajasta kontaktiverkostosta oikeat poliitikot ja virkamiehet, joihin asiassa kannattaa vedota.

Anu Kantolan mukaan tätä vaikutusvaltaa voivat ostaa ne, joilla on siihen varaa.

– Nämä ovat maksullisia palveluita, jotka auttavat lobbaamista. Rahalla saa hyviä kampanjoita, tietoa, kontakteja ja näkyvyyttä, Kantola sanoo.

Myös Arto J. Virtasen mielestä viestintätoimiston tavoite on, että asiakas saa rahoilleen vastinetta, eli onnistuu vaikuttamaan haluamaansa asiaan.

– Tottakai toivon, että työllämme on merkitystä. Autamme kumppaneitamme onnistumaan työssään.

Taru Tujusesta väite vaikutusvallan ostamisesta rahalla aliarvoi poliitikkoja. Vaikka viestintätoimisto auttaa kiteyttämään asiakkaan viestin, se ei vielä tarkoita, että poliitikko ostaisi ajatuksen.

– Poliittinen päätöksentekijä ei ole tyhmä tai tahdoton tekijä, Turunen sanoo.

Lobbarirekisteri kertoisi, kuka lobbaa ja ketä

Anu Kantolan mielestä Suomessa pitäisi vakavasti harkita virallisen lobbarirekisterin perustamista. Rekisteristä selviäisi, kuka lobbaa, ketä ja minkälaisilla summilla. Vastaavanlaisia rekistereitä on esimerkiksi Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa viestintäalan järjestö ProCom pitää omaa vapaaehtoista rekisteriään (siirryt toiseen palveluun), mutta sen käyttö on vähäistä.

– Mielelläni näkisin rekistereitä lisää, sillä se vähentäisi ihmisten epäluuloja ja korostaisi alan avoimuutta, Hill+Knowltonin Virtanen sanoo.

Taru Tujusen mielestä läpinäkyvyyden lisääminen olisi hyvä asia, mutta lobbaamisen rekisteröinti ei saa johtaa siihen, ettei päättäjillä ole enää mahdollisuutta kuulla ketään.

Näillä näkymin minkäänlaista virallista lobbarirekisteriä ei ole kehitteillä. Viime vuonna julkaistun valtiovarainministeriön raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kyseiselle rekisterille ei ole Suomessa tarvetta. Raportissa todetaan, että pienessä maassa on hankala rajata vaikuttamista vain muodollisiin tapaamisiin, koska vaikuttajat tuntevat toisensa monista eri yhteyksistä. Tapaamisia olisi vaikea kontrolloida, joten rekisteristä tulisi pian vain näennäisvalvonnan väline.

Perjantain A-studiossa lobbaamisesta keskustelemassa viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen ja Helsingin yliopiston tutkija Anu Kantola. Juontajana Annika Damström. TV1 kello 21. #yleastudio