Miten puheenjohtajat pärjäsivät Ylen vaalitentissä – lue asiantuntijoiden arviot

Parhaiten pärjäsi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund. Heikoimmat arvosanat saa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Eduskuntavaalit 2015
Puolueiden puheenjohtajat Ylen puoluejohtajatentissä torstaina 16. huhtikuuta.
Puolueiden puheenjohtajat Ylen puoluejohtajatentissä torstaina 16. huhtikuuta.Yle

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti, toimittaja Ruben Stiller ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo arvioivat vaalitentin.

Viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo arvioi puheenjohtajien esiintymistä ja toimittaja Ruben Stiller politiiikkaa. Aki Kangasharju ja Markus Jäntti pohtivat taloussosaamista.

Esiintyminen

Viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon arvio:

Yleishuomio:

"Muut puoluejohtajat kehuvat herkästi Sipilää, koska hallituspaikkaa on pakko ryhtyä petaamaan." Arhinmäki

  1. Arhinmäki näyttää joka kerta loukkaantuneelta, kun toimittajat keskeyttävät hänet. Arhinmäen ilme on kuin syyttömänä rangaistun koulupojan. (Toimittajat keskeyttävät muitakin, mutta muut pj:t ymmärtävät sen kuuluvan asiaan, eivätkä murjota.)

Niinistö

  1. Puhuu pitkiä puheenvuoroja, joten joutuu aina toimittajien keskeyttämäksi. Tarvitsee enemmän tiivistämisen taitoja.
  2. Sai kai hieman vähemmän puheaikaa kuin muut. Hänen kannattaisi tehdä enemmän aloituksia ja pitää puheenvuorot tiiviinä.

Haglund

  1. Komppasi Sipilää "Nämä Juhan ehdottamat hyvät ehdotukset..." -> Tulkitsen tämän hallituspaikan kosiskeluksi. (Sama myöhemmin: "Olethan Juha samaa mieltä?")
  2. Haglund käyttää anekdoottia siitä, kuinka yksittäinen yrittäjä meni Ruotsiin, koska suomalaiset viranomaiset eivät auttaneet. Tarina toimii, ja se iskee monen suomalaisen tuntemaan tuskaan liiasta sääntelystä ja kankeasta byrokratiasta.

Räsänen

  1. Oli heikoilla, kun selitti Suomen huonon kilpailukyvyn syytä. Joku heitti väliin syyksi korkeat palkat, johon Räsänen: "on siellä muutakin, kyllä on muutakin".
  2. Haparoi hieman kertoessaan Suomen ja Saksan eroista.

Soini

  1. Stubbin ohella toinen parhaista kiteyttäjistä. Kun aikaa on vähän, oma ajatus pitää muotoilla tiiviisti.
  2. Soini ei katso Räsäseen, kun tämä osoittaa kommenttinsa Soinille. Soinista jää ylimielinen vaikutelma, varsinkin kun hän hymyilee katsomatta Räsäseen.
  3. Soini vetoaa tehokkaasti äänestäjiinsä ja vastustaa palkkamalttia. Viittaa "telakalla otsa hiessä työtä painaviin" ihmisiin.
  4. Soinin itseironia puree jälleen: "Kyllä pm-salkkukin kelpaa, kun vaatimattomia ollaan"

Stubb

  1. Soinin ohella toinen parhaista kiteyttäjistä. Kun aikaa on vähän, oma ajatus pitää muotoilla tiiviisti. (Tosin kello kymmentä kohti mennessä Stubbillakin alkoi tulla pitempiä puheenvuoroja.)
  2. Käyttää usein tuttua retorista kuviotaan, jolla hän aloittaa puheenvuoronsa: "On kaksi osaa..." Sillä hän varaa itselleen pitemmän vuoron, koska kaikki tietävät, että kakkososa on tulossa.
  3. Stubb käyttää usein sanoja, joita toimittaja on esittänyt kysymyksessään. Metodi antaa vuorovaikutteisen tunnelman, koska Stubb osoittaa kuunnelleensa kysymystä tarkkaan.
  4. Viittaa Sipilään: "Juha tuossa hyvin totesi". -> Hallituspaikan petaus tuntuu ilmassa.

Rinne

  1. Antti Rinne ei vastannut suoraan velkakysymykseen. Implisiittisesti kävi ilmi, että velanotto jatkuu, mutta hän ei myöntänyt suoraan, että "kyllä, ottaisin vielä lisää velkaa, vaikken mielelläni".
  2. Rinne suuntasi kommenteja suoraan kannattajilleen: "kyllä työntekijä on palkkansa ansainnut".
  3. Kertoo pariin otteeseen esimerkin Lapin ja kiinalaisten yhteistyöstä. Ensimmäisen kerran toimii, mutta toisto oli huono valinta.
  4. Rinne hieman haparoi turhaantuneena, koska häneltä ei löydy kovin luontevia esimerkkejä viennin edistämisestä.

Sipilä

  1. Käyttää metaforia enemmän kuin ennen: "on saatava sote maaliin", "kaikki toimijat istuvat alas yhdessä" ja "Suomessa apatian kierre", "hallituksen jalanjälki".
  2. Aina kun Sipilältä kysytään keskustan johtoasemasta, hän rakentaa vastauksen viisaasti kahdesta osasta: a) Ei olla vielä voitonvarmoja. b) Muistakaa äänestää keskustaa.
  3. Sipilä kertoo pm-haaveistaan: "Olen erittäin innostunut, kun pääsen ratkomaan mutkikkaita tilanteita." Hyvä valinta ja perustelu!

Politiikka

Toimittaja Ruben Stillerin arvio:

Kuka onnistui?

"Jos pitäisi valita voittaja, valitsisin Carl Haglundin. Voitti ensimmäisen osuuden, jossa käsiteltiin väitteitä hänen sooloilustaan. Myös Stubb pärjäsi hyvin asiakysymyksissä ja oli terävä ja selkeä, samoin Sipilä. Soini oli vakaa ja varma. Päivi Räsänen oli oma itsensä, asiaosaaja."

Kuka hävisi?

"Antti Rinteellä oli ongelmia. Hieman huonotuulinen ja alavireinen. Tuntee taloutta hyvin, mutta ei saanut sanomaansa läpi. Ville Niinistön sanoma ei tullut selkeästi esille tasa-arvoista avioliittolakia lukuun ottamatta. Arhinmäen radikaali elvytyslinja ei vakuuttanut."

Millainen yleisvaikutelma jäi keskustelusta?

"Sipilää ei haluta haastaa. Poliitikkojen keskuudessa näyttää konsensus muutenkin olevan pop. Vaikka Arhinmäen radikaali elvytyslinja ei vakuuttanut, pisteet toisinajattelusta."

Talous

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti:

Kuka onnistui?

"Paavo Arhinmäki pärjäsi hyvin, Ville Niinistö esiintyi edukseen ja Haglund oli parhaimmillaan. Hän pärjäsi hyvin, kun joutui perustelemaan yhteisartikkeliaan Pohjoismaiden puolustusministeriden kanssa. Haglund, Niinistö ja Arhinmäki olivat hyviä mielenkiintoisessa arvo-osuudessa, joka ei ole edes omaa aluettani "

Kuka ei onnistunut?

"Antti Rinne oli vaisuimmasta päästä. Hänestä ei jäänyt kovin selkeää kuvaa etenkään talouspuolella.

Millainen oli puhujien talousasiantuntemus?

"Ihmettelen, miksi Stubbin mielestä valtiovarainministeriön talousnäkemykset ovat oikeita ja akateemiset talousasintuntijat ovat täysin väärässä. Hän olisi voinut perustella näkemyksensä. Talouskeskustelu oli muutenkin tyhjää, koska poliitikot ovat omaksuneet valtiovarainministeriön näkemykset sellaisenaan. Mitä keskusteltavaa siinä sitten on?

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun arvio:

Kuka onnistui?

"Niinistö oli pirteä ja selkeä. Haglund selvisi hienosti alun pommituksesta."

Kuka ei onnistunut?

"Rinne oli vaisu. Arhinmäen elvytyslinja on vastuuton."

Millainen oli puheenjohtajien talousasiantuntemus kaiken kaikkiaan?

"Poliitikot eivät osanneet erottaa pieniä ja isoja asioita toisistaan. Tämä näkyi selvimmin työpaikkojen luontikeskustelussa. Poliitikot myös selvästi kaunistelivat totuutta. Säästötarve on suurempi kuin suuri osa puolueista kertoo äänestäjilleen."

"Oli hyvä, että suurin osa puolueista osoitti ymmärrystä maahanmuutolle. Siitä Suomen ikääntyvä talous hyötyy."