Kuu kurjesta kesään, puoli kuuta piekanasta... Kaipaako lintuloru päivitystä?

Kun kiuru on visertänyt taivaalla maaliskuusta lähtien ja peippokin vieraillut pihapuussa jo huhtikuussa, herää kysymys, pitäisikö kansan suussa kulkeva kesän lähestymisestä kertova lintuloru päivittää. Lintujen kevätmuuton tiedetään aikaistuneen, joten ainakin joiltakin osin aika on ajanut lorun ohi.

Kotimaa
Lintulista
Yle

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Tämän lintulorun ovat useimmat oppineet jo lapsena. BirdLife Suomen kokoama Lintuharrastajan vuodenkierto (siirryt toiseen palveluun) paljastaa, että lorun linnuista tehdään keskimääräiset ensihavainnot Suomen etelärannikolla paljon aikaisemmin kuin loru antaa ymmärtää. Ensimmäiset havainnot tehdään kiurusta maaliskuun ensimmäisellä viikolla, peiposta maaliskuun kolmannella viikolla, västäräkistä maaliskuun neljännellä viikolla ja pääskysestä huhtikuun kolmannella viikolla.

Kuu kurjesta kesään

Olisiko siis aiheellista päivittää loru vastaamaan todellisia muttoaikoja? Kysymykseen vastaa Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kahdella haastavalla vastakysymyksellä.

– Milloin katsotaan kesän alkavan? Kuinka suuri osa muutosta pitää olla toteutunut, että maallikkokin havaitsee linnut?

Aki Arkiomaan mukaan sopiva ajankohta voisi olla se, kun puolet linnuista on saapunut Suomeen. Lintuharrastajien ensimmäiset havainnot eivät merkitse tavalliselle tallaajalle kovin paljon.

– Esimerkiksi kun vasta viisi prosenttia lajin yksilöistä on palannut, ei se vielä tee maallikoille kesää.

Puoli kuuta piekanasta

Ensihavaintojen perusteella ei siis kannata lähteä lintulorua päivittämään. Vankempaa pohjaa pohdiskelulle antaa Aleksi Lehikoisen ja Anssi Vähätalon julkaisu "Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla vuosina 1979-1999".

Jos tarkasteluajankohdaksi otetaan muuton puoliväli, Hangon lintuaseman havainnot osoittavat, että lintuloru ei ole pahasti pielessä, mutta päivittämisen varaa kuitenkin jää: kiurun muutosta puolet on toteutunut 6.4., peipon 23.4., västäräkin 22.4. ja haarapääskyn 18.5.

Lorun päivittämisessä suurimmaksi ongelmaksi jää ehkä kesän alkamisen määrittely.

– Lintuharrastajan kesä alkaa ehdottomasti jo toukokuussa, määrittelee Aki Arkiomaa eikä tee asiaa yhtään helpommaksi muistuttamalla lisäksi termisestä kesästä.

Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella ja Ilmatieteenlaitoksen tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan terminen kesä alkaa maan etelä- ja keskiosissa jo toukokuussa. Vuosien välillä vaihtelua on paljon.

Vaikka monena keväänä toukokuussa on ollut lämmintä ja kesäistä, useimmille kesä taitaa kuitenkin alkaa edelleen kalenterin ja koulujen päättymisen mukaan eli kesäkuun alussa.

Kirjosieposta vähäsen

Lintuharrastajien kesän, termisen kesän ja kalenterikesän alkamisen vapaasti arvioitu keskiarvo ajoittuu toukokuun kolmannen viikon vaiheille. Tältä pohjalta voi Hangon lintuaseman pitkän ajan havaintojen perusteella päivittää lintulorun esimerkiksi näin: Kuu kurjesta (puolet muutosta 16.4.), puoli kuuta piekanasta (26.4.), kirjosieposta (19.5.) vähäsen, pajulinnusta (24.5.) ei päivääkään.

Myös ensihavaintojen perusteella voi lorun päivitää, siinä tapauksessa se voi mennä vaikka näin: Kuu kuikasta kesään, puoli kuuta pajulinnusta, tervapääskystä vähäsen, punavarpusesta ei päivääkään.

Mukana tässä riimittelyssä on huomattavan paljon leikkimieltä ja koska Suomi on maantieteellisesti iso maa, voisi itse asiassa lintujen muutosta riimitellä useitakin loruja riippuen siitä, missä päin maata ollaan.

– Etelä-Suomen muuton ajoittuminen on eri kuin Lapin muuton ajoittuminen. Lapissa on monen lajin osalta vielä täysi talvi, kun eteläisessä Suomessa enteillään jo kesää, tähdentää Aki Arkiomaa.

Pajulinnusta ei päivääkään

Vanha loru elää sitkeästi kansan suussa, eikä syyttä. Se on ilmiselvästi syntynyt tarkoista havainnoista. Loruun on aikoinaan valikoitunut tuttuja lajeja, jotka ovat saapuneet riimitellyssä järjestyksessä koko maahan. Taiteellisen vapauden piikkiin mennee se, että västäräkin ja peipon muuttojärjestys näyttäisi olevan todellisuudessa toinen kuin lorussa.

Päivitettyjen lorujen heikko kohta taas on se, että niissä kaikki linnut eivät ole välttämättä kaikelle kansalle tuttuja eivätkä samalla tavalla helposti ja koko maassa bongattavissa kuin vanhan lorun linnut. Siksi päivitetylle lorulle ei voi ennustaa samanlaista kansansuosiota kuin alkuperäiselle.