Puutarhuri puhkesi kyyneliin: kattohaikarat käyvät jo kuikuilemassa tekopesiä Riihimäellä

Riihimäellä jännitetään parhaillaan saako Sammalistonsuon tekopesä ensimmäisen kattohaikara-asukkaan. Riihimäellä on tehty jo viikon verran havaintoja kattohaikarasta, joka näyttää viihtyvän hyvin kosteilla hämäläispelloilla.

Kotimaa
Kattohaikara (Ciconia ciconia)
Kattohaikara (Ciconia ciconia).Sakari Sipilä

Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund on todella iloinen mies. Hän on nähnyt ilmielävän kattohaikaran Sammalistonsuon kosteikkoalueella ihan havaintokummun vieressä.

– Lintu ruokaili ja kahlaili rauhallisesti kosteikossa noin sadan metrin päässä minusta, kertoo Westerlund ja tunnustaa, että kattohaikaran näkeminen sai miehen kyyneliin.

Lintu ruokaili ja kahlaili rauhallisesti kosteikossa noin sadan metrin päässä minusta.

Tero Westerlund

Viime viikolla Riihimäelle saapunut kattohaikara on nähty Sammalistonsuon lisäksi muun muassa läheisellä Riihiviidan pellolla. Westerlund arvioi, että ravinnon lisäksi kattohaikara etsii puolisoa ja sopivaa pesäpaikkaa.

– Tosin on muistettava, että kattohaikara tulee sukukypsäksi vasta kolme vuotiaana, emmekä me tiedä minkä ikäinen tämä kyseinen yksilö on, muistuttaa Westerlund. On myös muistettava, että nuoret haikarat yleensä vaeltavat eivätkä asetu aloilleen.

Kattohaikaroita on piipahtanut Riihimäellä vuosien saatossa useaankin eri otteeseen ja onpa joku niistä joskus käynyt Sammalistonsuollakin. Tällä kertaa tuntuu kuitenkin siltä, että kattohaikaran vierailu on tosiaan normaalia pidempi jo tähän mennessä, sanoo Westerlund.

– Koska haikaravierailut Suomessa ovat lisääntyneet, niin kyllä nyt alan pikkuisen uskoa, että tässä varmaan viiden vuoden sisällä viimeistään joku pari pesii Sammalistonsuolla. Meillä on kaikki edellytykset kattohaikaroiden pesimisille kunnossa jopa ilmaston lämpeneminen, Tero Westerlund muistuttaa.

Sammalistonsuon kosteikko kutsuu

Sammalistonsuolle on juuri valmistumassa noin kahdenkymmenen hehtaarin kosteikkko. Kevään sulamisvesistä täyttynyt matala kosteikko tarjoaa linnuille syötäväksi muun muassa sammakkoja.

Tero Westerlundin ideasta rakennetut tekopesät ovat vain yksi lintuharrastajien keino houkutella asukkaita Sammalistonsuon kosteikkoalueelle. Mies iloitsee siitä, että työ ei ole mennyt hukkaan!

– Tekopesien tolppiin on laitettu linnunpönttöjä ja kosteikon rannoille on rakennettu tekopesiä sorsalinnuille.

Matala kosteikko tarjoaa linnuille syötäväksi muun muassa sammakkoja.

Tero Westerlund

Kattohaikaroille tarkoitetut komeat tekopesät houkuttelivat ainakin viime kesänä kalalokkeja pesimäpuuhiin. Sammalistonsuon merkitys lintukosteikkona kasvaa vuosien saatossa.

– Uskon, että lintumaailma sen kun vain runsastuu. Sammalistonsuo on jo tällä hetkellä yksi Etelä-Suomen tärkeimpiä lintualueita etenkin muuttoaikana, mutta uskon, että sen merkitys kasvaa myös pesimäaikana.