1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuvaaminen kielletty! - Näin toimit äänestyspaikalla

Koska vaaleja ei ole edes joka vuosi, monella äänestysrutiinit ja toimiminen äänestyspaikalla voivat olla hakusessa. Joku on saattanut nukkua useammat vaalit tai olla äänestämässä ensimmäistä kertaa.

Kotimaan uutiset
Äänestäjät jonottavat Helsingin kaupungintalolla.
Kalle Kari / Lehtikuva

Varsinaisena vaalipäivänä, sunnuntaina, on tärkeää viimeistään selvittää missä oma äänestyspaikka sijaitsee. Äänestää voi vain siinä äänestyspaikassa, johon on merkitty, ei missään muualla. Mukaan otetaan henkilöllisyystodistus.

Vaalihuoneistossa hakeudutaan vaaliluetteloa pitävän vaalilautakunnan jäsenen luo ja hänelle esitetään henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistuksen perusteella vaalilautakunnan jäsen hakee äänestäjän nimen vaaliluettelosta.

Jos ja kun nimi luettelosta löytyy (eli olet oikeassa paikassa!) äänestäjälle annetaan äänestyslippu.

Kuvaamiseen kysyttävä lupa

Huolimatta siitä, että yhä useammalla kansalaisella on taskussaan kameran sisältämä puhelin, äänestyspaikoilla on kuvaaminen kielletty. Tämä koskee myös mediaa, jonka on pyydettävä kuvauslupa jokaiseen äänestyspaikkaan erikseen.

– Siellä vallitsee kuvauskielto. Siellä voi kuvata, jos vaalilautakunnan puheenjohtaja antaa siihen luvan ja hän voi antaa luvan ainoastaan siinä tapauksessa, että kuvaaminen ei häiritse sitä vaalitoimitusta millään tavoin, eikä vaaranna vaalisalaisuutta, ohjeistaa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

Henkilö äänestykopissa.
Tiina Jutila / Yle

Kenen kanssa koppiin mennään?

Äänestyskoppiin mennään äänestyslipun kanssa pääsääntöisesti yksin. Sinne ei voi siis mennä esimerkiksi kaverin tai puolison kanssa yhdessä.

Lapsia koppiin voi ottaa mukaan lapsen iästä riippuen. Ihan pieniä, alle kouluikäisiä voi ottaa mukaan, mutta kouluikäisiä enää ei. Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän itsenäisesti niin, ettei kukaan muu saa sitä koskaan tietää, muistuttaa Jääskeläinen.

Avustajan ottaminen mukaan äänestyskoppiin on tietyissä tilanteissa mahdollista.

– Jos kyky tehdä äänestysmerkintä on sen verran huono, että avustajaa tarvitaan, mukaan voi ottaa itse valitsemansa avustajan. Jos ei ole omaa avustajaa, niin jokaisella vaalipaikalla on erityinen vaaliavustaja, jonka tehtävänä on auttaa sellaisia henkilöitä, joiden kyky tehdä äänestysmerkintä on jollain tavoin rajoittunut, sanoo Jääskeläinen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuksessa ennakkoäänestyksen aikaan kävi ilmi, että kaikki äänestyspaikat eivät olleet esteettömiä eikä kaikissa paikoissa esimerkiksi mahtunut pyörätuolilla äänestyskoppiin. Nyt, varsinaiseen vaalipäivään mennessä, myös esteettömyyteen on kunnissa toivottavasti kiinnitetty huomiota.

Mitä kopissa tehdään ja ei tehdä

Kopissa äänestyslippuun merkitään ehdokkaan numero. Lippu taitetaan ja tuodaan taitettuna uurnaa vahtivalle vaalilautakunnan jäsenelle, joka leimaa sen ja sen jälkeen äänestäjä tiputtaa lipun uurnaan.

Vaaliuurna
Tommi Pesonen / Yle

– Äänestäminen on hyvin nopea ja yksinkertainen toimenpide, vaalijohtaja toteaa.

– Tarkoitus on, että siellä äänestyskopissa ei myöskään kuvata. Ei sitä lippua eikä mitään muutakaan. Se ei kuulu asiaan ollenkaan.

Kopista ei myöskään kilauteta kaverille.

Vaalisalaisuus ja sen merkitys

Vaalisalaisuus tarkoittaa sitä, että ainoastaan äänestäjä itse tietää ketä hän on äänestänyt.

– Idea on siinä se, että sitä ei myöskään pidä voida jälkikäteen todistaa millään tavoin. Siitä voi jälkikäteen vaalihuoneiston ulkopuolella kertoa toisille, jos haluaa, mutta se vaalisalaisuuden hienoushan on se, että kertoessaan voi puhua totta tai valhetta, koska kukaan ei pysty sitä todistamaan.

– Vaalisalaisuus kuuluu tärkeänä osana länsimaiseen demokratiaan. Tälläkin hetkellä voi olla vielä valtioita, joissa vaalisalaisuutta ei ole. Esimerkiksi Neuvostoliitossa äänestys oli julkista eli siellä ei vaalisalaisuudesta piitattu.

Nainen äänestyskopissa
Tommi Pesonen / Yle
Lue seuraavaksi