Hitler-meemi ei kaikkia huvita – nuorten mielistä holokaustin varjo on jo hiipunut

Milloin mistäkin raivoava diktaattori on yksi pitkäikäisimpiä nettimeemejä. Huumorin repiminen kansanmurhaajasta ei kuitenkaan naurata kaikkia tahoja. Kolmannen valtakunnan kukistumisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 70 vuotta, ja alkuperäinen Perikato-elokuva nähdään Ylen Areenaleffana.

internet
Kuva youtube-videosta
Meemiä Hitler kuulee Suomi-Venäjä-pelin tuloksesta on katsottu yli puoli miljoonaa kertaa.Yle

Väärän jalkapallojoukkueen voitto, natsit unohtivat ostaa kaljaa ja edessä on kuiva ilta, tai Turku menee räpelöimään historiallista vaakunaansa...

Adolf Hitler saa raivokohtauksen asiasta kuin asiasta netissä kiertävissä hupivideoissa.

Historioitsijana väittäisin, että tietyt faktat alkavat unohtua nuoremmalta sukupolvelta.

Petri Saarikoski

Vuosia jatkunut villitys pohjaa saksalaiseenPerikato-elokuvaan ja sen kuuluisaan kohtaukseen Berliinin bunkkerista. Diktaattorille valkenee kolmannen valtakunnan luhistumisen olevan käsillä keväällä 1945.

– Kohtaus on erittäin hyvin tehty, ja se alkoi levitä netissä videoklippeinä. Nuoret harrastajat alkoivat tekstittää kohtausta uudelleen humoristisesti, jolloin Hitler raivostuu milloin mistäkin, kertaa digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Petri Saarikoski Turun yliopistosta meemin syntyhistoriaa.

Hitleriä elokuvassa näyttelevä Bruno Ganz oli Saarikosken mukaan ensi alkuun närkästynyt pilaversioista, ja koki, että parodiat ilkkuivat hänen poikkeuksellisen heittäytyvää roolityötään. Ajan myötä Ganz on alkanut suhtautua meemeihin myönteisemmin; kaikki julkisuus kun on hyvää julkisuutta.

Suuren suosion saaneet Hitler-irvailut ovat hyvä esimerkki netin ja sosiaalisen median nykyluonteesta.

– Netti on tullut arvaamattomammaksi. Jotkut asiat saattavat hyvinkin nopeasti lähteä viraalisesti liikenteeseen aiheuttaen lumipalloefektin.

Hassusti meuhkaava sätkyukko?

Petri Saarikoski on perehtynyt Hitler-meemin aiheuttamiin reaktioihin, ja kaikkia kansanmurhaajan komediallinen käsittely ei jaksa naurattaa.

Itse näkisin, että tällaiset meemit kuuluvat nettikulttuuriin.

Petri Saarikoski

– Ne ovat vähän ristiriitaisia, jos ajatellaan, kuka Hitler oikein oli. Sinänsä Hitlerin hahmoon on vuosikymmenten aikana liitetty hyvin paljon humoristista materiaalia, pilkattu ja tehty farsseja. Tutkijat ovat kuitenkin nostaneet esiin, että tavallaan meemit vesittävät historiallista todellisuutta. Kyseessä on kuitenkin diktaattori, jonka vallan alla 2,5 prosenttia maailman väestöstä kuoli.

– Monet tutkijat ovat esittäneet, että meemien tavaton suosio hämärtää nuorten historian tajua. He eivät välttämättä tajua, kuka Hitler oikeasti oli, vaan he näkevät tällaisen humoristisesti raivoavan sätkyukon netissä.

Viimeisten keskitysleirien vapauttamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 70 vuotta. Mutta onko aikajänne miljoonien ihmisten joukkotuhoon riittävän pitkä?

Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Petri Saarikoski, Turun yliopisto.
Petri SaarikoskiPetri Saarikoski

– Toisesta maailmansodasta alkaa olla niin pitkä aika, että historioitsijana väittäisin, että tietyt faktat alkavat unohtua nuoremmalta sukupolvelta. Tosiaan tämän taustan muistaminen olisi äärimmäisen tärkeää, ja historiasta tulisi oppia.

Valtaapitäville, diktaattoreillekin on sinänsä naurettu kautta aikain. Petri Saarikoski muistuttaa Veikko Huovisenkin todenneen, että pahuudelle nauraminen on sinänsä terveellistä.

– Se on tulkitsijasta kiinni. Itse näkisin, että tällaiset meemit kuuluvat nettikulttuuriin ja siellä historiallisiakin tapahtumia väännellään eri lailla, eikä siinä itsessään ole mitään pahaa. Se osaltaan vähentää joidenkin tahojen mahdollisuutta glorifioida diktaattoria. Tutkijana näen nämä molemmat puolet arvokkaina.

Perikato (Der Untergang/Saksa 2004) Areenaleffana (siirryt toiseen palveluun) 25. huhtikuuta alkaen, katsottavissa 14 päivää.

Yle Teeman Teemalauantai 25. huhtikuuta: Holokaustin muisto