Nykyinen investointisuoja tuskin kelpaa parlamentille  

Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen TTIP-vapaakauppasopimukseen kaavailtu investointisuoja on herättänyt kiivasta vastustusta eri puolilla Eurooppaa. Parlamentissa asian esittelijänä toimiva saksalaismeppi Bernd Lange arvioi, etteivät europarlamentaarikot hyväksy sopimukseen ainakaan nykyisen kaltaista investointisuojaa.

politiikka
Bernd Lange
Bernd Lange Yle

Euroopan ja Yhdysvaltain välistä TTIP-vapaakauppasopimusta on pohdittu Euroopan parlamentissa viime viikkoina oikein urakalla. Europarlamentaarikot ovat käyneet vääntöä erityisesti sopimukseen kaavaillusta investointisuojasta eli niin kutsutusta ISDS-mekanismista.

Kansainvälisen kaupan INTA-valiokuntaa johtava sosiaalidemokraattiseen ryhmään kuuluva saksalainen Bernd Lange arvioikin, ettei nykymallinen investointisuoja tule menemään parlamentissa läpi.

– Vanhanaikainen investointisuoja ei mene läpi. Meidän täytyy nyt miettiä, onko järjestelmä tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi, sillä tavoitehan on kaikkien investointien kohteleminen tasapuolisesti. Olen aivan varma, että se onnistuu ilman nykyistä investointisuojaa, asissa esittelijänä toimiva Lange sanoo.

Kriitikoiden mukaan investointisuoja voisi altistaa valtiot suuryritysten kiristykselle. Näin voisi käydä, jos valtioiden ja yritysten välisiä riitoja saavat ratkoa kansallisista oikeusjärjestelmistä riippumattomat yksityiset välimiestuomioistuimet.

Satoja muutosesityksiä

TTIP-sopimuksen herättämien ristiriitojen syvyyttä kuvaa, että europarlamentaarikot tehtailivat liki 900 muutosesitystä Langen tekemään alkuperäisesitykseen. Nyt parlamenttiryhmät neuvottelevat lopullisen kannanoton sanamuodoista. Äänestyksessä asian pitäisi olla kesäkuun toisella viikolla.
Komission näkemys investointisuojasta saadaan nykytiedon mukaan toukokuun 7. päivänä. Tähän asti komissio on korostanut investointisuojan tarpeellisuutta ja katsonut, että ongelmat voidaan ratkoa nykyjärjestelmää korjaamalla.

Lange näkee asian toisin.

– Meidän täytyy mennä kohti pysyvää kansainvälistä tuomioistuinta aivan samaan tapaan kuin Maailman kauppajärjestössä, jonka alaisuudessa kilpailu- ja tukiaisriitoja ratkotaan pysyvässä tuomioistuimessa, hän sanoo.

Julkiset hankinnat kriittinen asia

Uutta tuomioistuinta ei kuitenkaan polkaista pystyyn hetkessä. Investointisuojan kannattajat muistuttavatkin, että koko TTIP-sopimus voi vesittyä, jos Eurooppa sanoo investointisuojalle ei. Pelkona on, että Yhdysvallat kieltäytyy tuolloin avaamasta julkisia hankintojaan eurooppalaisille yrityksille.

– Julkiset hankinnat ovat yksi neuvotteluiden tärkeimmistä kysymyksistä. Jos julkisten hankintojen osalta ei saada tyydyttävää ratkaisua, tilanteesta tulee todella hankala. Investointisuoja ei ole niin kriittinen, sillä Yhdysvalloillekin on tärkeintä investointien tasapuolinen kohtelu. Yhdysvallat hyväksyi juuri Australian kanssa vapaakauppasopimuksen, jossa ei ole ISDS-mekanismia, Lange muistuttaa.

Parlamentti äänestää TTIP-kannastaan kesäkuussa. Kanta ei sido komissiota, mutta sillä on iso merkitys jatkoneuvotteluille, koska parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä lopullisen sopimuksen.