Poliisin salainen tiedonkeruu epäilyttää – "täyttyvätkö oikeusvaltion vaatimukset"?

Poliisin keräämän tiedon valvontaa on terävöitettävä, oikeustieteen uusi väitöstutkimus painottaa. Pahimmillaan poliisin salaiset pakkokeinot uhkaavat muidenkin kuin rikollisten yksityiselämän suojaa.

Kotimaa
Tuomas Metsäranta

Poliisin salaiseen tiedonhankintaan on alettu vaatia tiukempaa valvontaa ja sääntelyä. Vaikkapa tutkinnassa olevan poliisin salaisen epäiltyjen rekisteri Epri tuhansine nimineen ja käräjillä käsittelyssä oleva Aarnio-Trevoc-tutkinta huippusalaisine seurantalaitteineen on saanut monet pohtimaan tavallisen ihmisen yksityiselämän suojaa.

Turun yliopistossa poliisin salaisesta tiedonhankinnasta väitellyt OTM Tuomas Metsäranta sanoo, että Aarnio-tapaus herättää varmasti myös "rehellisen kansalaisen" miettimään, saako poliisi huseerata miten tahtoo.

– Suurin osa poliiseista toimii ihan asianmukaisesti, mutta tällaiset yksittäiset tapaukset, pelkät epäilyksetkin, voivat heikentää luottamusta poliisin uskottavuuteen.

Valvojan voimavarat

Tuomas Metsäranta sanoo, että poliisin ja tuomioistuinten valvontaa on pantava parempaan kuntoon. Huolimatta siitä, että esimerkiksi telekuuntelun ja -valvonnan lupamenettely on paremmalla tolalla kuin aiemmin, myös korjattavaa riittää.

– Poliisin oikeudelta hakemien lupahakemusten ja päätösten perustelujen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Lupaa on saatettu hakea vasta jälkikäteen tai suullista kuulemista ei ole ollut, moittii Tuomas Metsäranta.

Tuomas Metsäranta luettelee lisää pulmia. Poliisin salaisista tiedonhankintakeinojen tehosta ei ole tietoa. Hankaluuksia tuo myös ns. ylimääräisen tiedon hävittäminen ja käyttö. Jos puhuu puhelimessa esimerkiksi talousrikoksista epäillyn ja poliisin seurannassa olevan kanssa, miten valvotaan ei-epäillyn keskustelukumppanin puheiden käyttöä ja hävittämistä?

Salaisista salaisimman valvoja

Salaisten pakkokeinojen valvoja on eduskunnan oikeusasiamies.

– Oikeusasiamiehen mahdollisuudet valvoa on rajalliset, sanoo tutkija Tuomas Metsäranta.

Metsäranta ehdottaa perustettavaksi erillistä valvontaelintä.

– Tällaisella "valvojalla" olisi enemmän aikaa ja asiantuntemusta. Nykyisessä tilanteessa oikeusasiamies ei voi riittävän perusteellisesti valvoa.

Valvoja eli esittelijäneuvos Mikko Eteläpää eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta toivottaa lisäresurssit tervetulleeksi, mutta ei lämpene erillisen valvontaelimen perustamiselle.

Oikeusasiamies tekee oikeuslaitoksen ja lupavalvonnan lisäksi muun muassa tarkastuksia omasta aloitteestaan. Voimat ja väki eivät aina riitä.

– Kyllähän se kenttä on laaja. Jos kaikkea rupeaisi valvomaan, siihen ei ole mitään mahdollisuutta, kertoo esittelijäneuvos Mikko Eteläpää.

Viime vuonna laki toi lisää valtuuksia salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön.

– Uudessa laissakin on tulkinnanvaraisia kohtia ja ongelmia on ja tulee olemaan soveltamisessa, sanoo esittelijäneuvos Eteläpää.

Lisää valtuuksia hamutaan mm. tiedusteluun

Oikeusasiamies valvoo muiden tehtäviensä ohella poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinoja. Koska keinot ovat salaista, on valvojankaan vaikea niistä pukahtaa. Poliisi on suurin salaisten tiedonhankintakeinojen käyttäjä. Tulli seuraava ja muut pärjäävät vähemmällä.

Salaisia valtuuksia esimerkiksi tiedustelutoimintaan havitellaan lisää. Salaista tiedonhankintaa tutkinut Tuomas Metsäranta korostaa harkintaa. Oikeusvaltiossa ei eletä niin kuin pellossa

– Entistenkään keinojen osalta ei riittävästi pohdittu, miten oikeusvaltion vaatimukset täyttyvät. Tässä uudessa lakihankkeessa on myös erityisen tärkeää turvata oikeusvaltion suoja ja yksityiselämän vaatimukset, Metsäranta sanoo.