Eri puolilla maailmaa marssitaan tänään vapaakauppasopimuksia vastaan

Kansalaisjärjestöt ympäri maailman ovat patistaneet liikkeelle paraikaa neuvoteltavien vapaakauppasopimuksien vastustajia.  Aktivistit pelkäävät sopimusten vaarantavan demokratian ja siirtävän valtaa suuryrityksille. Helsingissä marssitaan jo kolmatta kertaa.

Kotimaa
Noin 800 ihmistä marssi Helsingissä vapaakauppasopimuksia vastaan.
Noin 800 ihmistä marssi Helsingissä vapaakauppasopimuksia vastaan.Toni Määttä / Yle

Mitä sinulle sanovat kirjainyhdistelmät TTIP, TPP, CETA tai ISDS?

Lyhennelmät ovat kansainvälistä kauppaslangia. Kirjainyhdistelmät kuvaavat paraikaa neuvoteltavia vapaakauppasopimuksia. Niiden taakse kätkeytyy suuria taloudellisia ja poliittisia mullistuksia, mikäli sopimukset toteutuvat.

Meitä suomalaisia lähinnä ovat kirjainjärjestelmät TTIP ja ISDS. Niistä ensimmäinen merkitsee transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta, eli käytännössä vapaakauppasopimusta. Sitä neuvotellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä paraikaa.

Tämänpäiväisessä toimintapäivässä on kuitenkin kyse muistakin kauppasopimuksista, kertoo TTIP-verkoston aktivisti Marissa Varmavuori.

– Tänään marssitaan kaikissa maanosissa, yli 400 paikkakunnalla. Marssien järjestäjinä on kansalaisyhteikunta hyvin laajasti, mukana ovat esimerkiksi eri maiden ammattiyhdistysliikkeet, maanviljelijöiden ja alkuperäiskansojen järjestöt.

Varmavuori sanoo, että mielenosoituksilla vastustetaan ennen muuta sitä, että laajoja kauppasopimuksia neuvotellaan salassa, ilman julkista keskustelua. – Tämä koskee kaikkia nyt neuvoteltavia kauppasopimuksia.

Suurimpia intohimoja herättää investointisuoja

Vapaakauppasopimukset herättävät pelkoja mm. maailman ruokaturvan vaarantumisesta. Euroopassa pelätään GMO- ja hormoniruuan rantautumista Yhdysvaltojen kanssa solmittavan sopimuksen myötä. Mutta eniten on saanut huomiota sopimukseen suunniteltu investointisuoja, jota nykymuodossaan kutsutaan ISDS:ksi (investor-state dispute settlement).

Monessa jo olemassa olevassa vapaakauppasopimuksessa on tällainen investointisuoja. Se antaa yrityksille mahdollisuuden haastaa valtiot erityisiin välimiesoikeuksiin, mikäli ne kokevat etujaan loukatun.

Investointisuoja on yksi asia, joka on herättänyt närää monien keskuudessa.
Investointisuoja on yksi asia, joka on herättänyt närää monien keskuudessa.Toni Määttä / Yle

Investointisuoja ja suuryritysten sen myötä saama suuri valta ovat synnyttäneet Euroopassa niin suurta vastustusta, että komissio pisti viime keväänä pystyyn kansalaisten julkisen kuulemisen investointisuojasta EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä kauppasopimuksessa. Vastauksia tuli hulppeat 150 000, ja niistä 97 % suhtautui investointisuojaan kriittisesti tai halusi jättää sen sopimuksesta pois kokonaan.

Julkisen kuulemisen seurauksena komissio on kauppakomissaari Cecilia Malmströmin suulla antanut ymmärtää, että investointisuojaa voidaan rukata nykyaikaisemmaksi. Tämä merkitsisi lisää läpinäkyvyyttä, sitä että välimiesoikeuksien tuomarit valittaisiin demokraattisesti, ja jopa valitusoikeutta on väläytelty. Aiemmissa sopimuksissa valitusoikeutta ei ole ollut.

Vapaakauppasopimusten vastustajille Malmströmin näkemykset eivät kelpaa.

– Komissio on sivuuttanut suurten joukkojen mielipiteen hyvin kyseenalaisella tavalla. Komissio on suorastaan vähätellyt kansalaisten mielipiteen merkitystä perustellen sitä sillä, että osa vastauksista tuli järjestöjen valmiin muotoilun kautta, sanoo Varmavuori. – Muistutan, että ennätysmäärä ihmisiä otti kantaa äärimmäisen vaikeaselkoiseen juridiseen kysymyspatteristoon.

Euroopan parlamentti kulkee omaan suuntaansa

Komissio esittelee oman ehdotuksensa investointisuojasta toukokuun 7. päivä. Mutta samaan aikaan Euroopan parlamentti on työskennellyt investointisuojan kimpussa. Kolmetoista valiokuntaa on parin viikon aikana käsitellyt asiaa, ja näistä useat ottivat kriittisen kannan nykymuotoiseen investointisuojaan. Kaikkein selkein oli lakivaliokunta, joka jättäisi investointisuojan kokonaan pois. Viisi valiokuntaa ei ottanut asiaan kantaa.

Helsingissä marssitaan vapaakauppaa vastaan jo kolmatta kertaa vuoden sisällä.
Helsingissä marssitaan vapaakauppaa vastaan jo kolmatta kertaa vuoden sisällä.Toni Määttä / Yle

Parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bengd Lange arvelee, että vanhan mallin mukainen investointisuoja ei kelpaa parlamentille, joka viimekädessä päättää kauppasopimuksesta.

– Minusta parempi ratkaisu olisi kansainvälinen investoijien ja valtioiden riitoja ratkova tuomioistuin samaan tapaan kuin Maailman kauppajärjestössä on.

Parlamentti äänestää kannastaan näillä näkymin kesäkuun 10. päivä.

Päätöksellä laajakantoiset seuraukset

Parlamentin päätös todennäköisesti vaikuttaa EU:n ja Kanadan väliseen vapaakauppasopimukseen. Se sisältää "vanhanaikaisen" investointisuojan, mutta on viimeistelyä vaille valmis.

– CETA:an tehdään vielä monenlaisia tarkistuksia ja korjauksia tämän vuoden aikana. Sen sisältämää investointisuojaa voidaan vielä muuttaa, niin että lopulta saamme hyvän sopimuksen aikaan, sanoo Lange Suomen vierailullaan.