Puutarhuri harmissaan: taimia myydään vastuuttomasti – magnolia menestyy vain etelässä

Monet puutarhamyymälät toimivat vastuuttomasti myydessään kasveja seuduilla, missä niillä ei ole edellytyksiä kasvaa. Tätä mieltä on hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen. Kun taimi ei kasva kylmässä, seurauksena on useimmiten pettymystä ja hammasten kiristelyä, sanoo Koskinen.

luonto
Pajumagnolia Neitonen.
Marjatta Uosukainen

Tarvitaan onnea ja todella hyvä kasvupaikka, jotta suosikiksi nousseen magnolian saa kukkimaan kotipuutarhoissa, sanoo hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen.

Jo muinaisten kiinalaisten kasvattama kasvi menestyy Koskisen mukaan vain eteläisimmässä Suomessa.

– Omassa pihassani en ole saanut magnoliaa kahta vuotta kauempaa pysymään edes hengissä. Ei kannata siis asettaa odotuksia satavuotisesta kukinnasta, sanoo Koskinen.

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen (siirryt toiseen palveluun) sen mukaan, miten kasvit menestyvät alueella. Esimerkiksi valtaosa Kanta-Hämeestä kuuluu kolmosvyöhykkeeseen. Maakunnasta vain Hattula ja Hämeenlinna ovat kakkosvyöhykkeellä, jossa voi kasvattaa lämpimimpien olosuhteiden kasveja.

Kaupassa kannattaakin olla tarkkana, muistuttaa Koskinen.

– Taimimyymälöissä on paljon sellaisia kasveja, joissa on merkintänä ykkönen tai kakkonen. Magnoliasta oikein hyvissä olosuhteissa kolmosvyöhykkeellä on ehkä iloa viherkasvina, mutta toinen asia on, kukkiiko se koskaan.

Joissain tapauksissa taimimyymälöissä muun muassa japaninmagnoliaa myydään siten, että kasvin tunnistelipukkeessa on kasvuvyöhykkeen kohdalla kysymysmerkki. Eli myyjä pesee kätensä.

Onneaan voi kokeilla

Puutarhuri Timo Koskisen mukaan myös etelän hedelmiä myydään hämäläispuutarhoihin.

Tulli ei pysy perässä, kun tavaraa tulee ulkomailta.

Timo Koskinen

– Persikkaa näkee tarjottavan aika ajoin. Toki meillä maakunnassa joka kaupungista löytyy paikkoja, joissa on todella hieno pienilmasto pihapiirissä, usein sellainen on saatu aikaiseksi pitkällisen työn ansiosta.

Se, että ykkösvyöhykkeen kasveja myydään kolmosvyöhykkeellä, on Koskisen mielestä osittain myös filosofinen.

– Ihmiset on saatu uskomaan ilmastonmuutokseen, joka koetaan positiivisena seikkana: uskotaan, että kun ilmasto muuttuu, se mahdollistaa uusien kasvien käytön. Kauppa taas myy sitä, mitä asiakas ostaa.

Koskinen kannustaa kotipuutarhureja kuitenkin kokeilemaan.

magnolia ei kuki Hattulassa
Japaninmagnolia kasvaa kukkimatta kolmatta vuotta samassa kasvupaikassa Parolassa.Anne Niskanen / Yle

– Toisaalta on niinkin, että Suomessa yleisesti menestyvien kasvien määrä on suhteellisen rajallinen, ja monelle uuden erikoisuuden tuleminen markkinoille on kokeilemisen arvoinen paikka. Tätä en missään nimessä aseta kyseenalaiseksi. Jos ykkösen kasvista saa jotain elonmerkkejä kakkosen, kolmosen vyöhykkeellä, niin kaikki on voittoa.

Taimimyymälöiden sen sijaan pitäisi Timo Koskisen mielestä olla vastuullisempia. Vallankin kun lainsäädäntö on kallistunut kevyempään suuntaan Schengenin sopimuksen myötä.

– Sopimus avasi markkinoita ja muutti vaatimuksia. Viranomaiset ovat kohtalaisen kynnettömiä, eikä tulli pysy perässä, kun tavaraa ulkomailta tulee, sanoo Koskinen.