Jäikö talon piippu suojaamatta? Yllätysvieras voi tuoda mukanaan 150 litraa pesätarpeita

Yleistyvä kaupunkilintu aiheuttaa päänvaivaa ja kuluja omakotiasukkaille. Isoissa parvissa elävät siivekkäät täyttävät savupiipun tai ilmanvaihtoputken järeillä pesärakenteillaan jopa alle vuorokaudessa. Pesimäkausi lisää myös kotien paloturvallisuus- ja häkäriskiä, sanoo nuohooja.

Kotimaa
Naakka.
Sami Tammi / Yle

Nuohoojan puhelin soi keväällä ja kesällä tiuhaan. Usein yhteydenoton aihe on savupiippuun tai ilmastointihormiin muuttanut kutsumaton vieras.

– Pahimmillaan kevätkesällä poistamme kymmeniä pesiä hormeista ja piipuista sekä muista talojen rakenteista. Ihmiset havahtuvat rapinaan tai siihen, että hormi haisee, koska naakkoja voi myös kuolla pesiin. Tai sitten takka ei pesän takia vedä, sanoo piirinuohooja Marko Miettinen Heinolasta.

Tyypillisesti nuohooja saa tiedon naakanpesästä ei-toivotussa paikassa pelastuslaitoksen kautta. Pelastuslaitokselle avunpyyntö taas tulee usein hätäkeskuksesta, kun asukas on huomannut piipussa elämää.

– Nämä eivät ole pelastuslaitokselle isotöisiä tehtäviä, mutta nuohooja saattaa joutua tekemään töitä pitkäänkin poistaakseen pesät hormeista, kertoo Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen.

Pelastuslaitos auttaa tarvittaessa kiipeliin jääneet linnut pois ahtaista hormeista, mutta tehtäviä on Lehtisen mukaan suhteellisen harvoin.

Useimmiten ongelma on siinä, että järeitä pesiä rakentavat linnut, usein naakat, tukkivat pesärakenteillaan hormit, eikä esimerkiksi takka toimi. Tämä puolestaan aiheuttaa lämmitysongelmia.

Samassa piipussa monta isoa pesää

Piirinuohooja Miettinen huomauttaa, että oman haasteensa pesien poistamiseen tuo se, että linnut ovat pesimäaikaan rauhoitettuja.

Nopeus ja ennaltaehkäisy ovatkin pesijien karkottamisessa valttia.

Pahimmillaan yhdessä pesässä voi olla 150 litran jätesäkillinen tavaraa. Ja naakka on vikkelä otus, se rakentaa pesänsä jo vuorokaudessa.

Marko Miettinen

– Jos lintu ei ole vielä muninut, odotetaan linnun poistumista pesästä, poistetaan pesä ja pannaan verkot päälle, Miettinen sanoo.

Naakka saattaa rakentaa hormiin useita pesiä päällekkäin.

– Enimmillään 12-metrisessä piipussa on ollut viisi pesää päällekkäin. Naakka kantaa ensin pesän alle risuja tai jos hormeissa on irtotiiliä, se tiputtelee niitä alas. Lintu ompelee risuista lukkopesän, jonka päälle se kasaa savea ja sen päälle untuvaa, Miettinen sanoo ja jatkaa:

– Pahimmillaan yhdessä pesässä voi olla 150 litran jätesäkillinen tavaraa. Ja naakka on vikkelä otus, se rakentaa pesänsä jo vuorokaudessa.

Naakat viihtyvät pesimäalueillaan suurissa parvissa. Kun nuohooja ryhtyy sörkkimään pesää, toimia kerääntyy seuraamaan yhdyskunnallinen lintuja.

– Siinä on äkkiä 50–100 naakan lauma rääkkymässä lähipuussa, kun ne huutavat toisensa apuun suojelemaan pesää. Mutta eivät ne päälle ole koskaan käyneet, Miettinen sanoo.

Suojaa hormit ajoissa

Jos naakka perustaa pesänsä esimerkiksi talon lämmittämisen kannalta tärkeisiin hormeihin, pesä on poistettava. Jotta ongelmilta vältyttäisiin eivätkä siivekkäät ehtisi rakentaa piippuihin massiivisia rakennelmiaan, linnunmentävät kulkuaukot kannattaa tilkitä jo hyvissä ajoin.

Tosin jos verkkoja alkaa laittaa nyt, se voi olla katastrofi, jos naaras hautoo jo pesässä munia ja jää nalkkiin.

Olli Vuori

Lintutarhan hoitaja Olli Vuori Heinolan lintutarhalta muistuttaa, että naakkakanta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Samalla kolopesijälle mahdolliset luontaiset pesimäpaikat ovat käyneet vähiin.

– Niinpä naakka hakeutuu sinne, mistä koloja löytyy. Ilmanvaihtoräppänät ja kaikki käyvät. Naakka on viisas keksijälintu, joka kyllä löytää kolot ja pesäpaikat.

Vuori myöntää, että jos naakan pesä tukkii talon ilmastointikanavan tai savupiipun, pesä on poistettava, mutta mielellään pesiminen estettäisiin ennalta.

– Reikien eteen kannattaa laittaa naakkaverkkoa. Muuten linnut menevät koloihin ennemmin tai myöhemmin, koska pesäpaikoista on pulaa. Tosin jos verkkoja alkaa laittaa nyt, se voi olla katastrofi, jos naaras hautoo jo pesässä munia ja jää nalkkiin.

Paras aika suojata talon piiput ja ilmanottoaukot on laittaa tiheäreikäistä verkkoa aukkojen suojaksi syksyllä tai talvella.

Vuoren mukaan julkisissa laitoksissa kuten sairaaloissa on jo ymmärretty verkkojen merkitys, mutta monelle omakotitaloasujalle tulee yllätyksenä, että suojaamattomaan hormiin voi ilmestyä asukkaita.

Välkky lintu löytää pesäpaikan

Nuohoojan mielestä naakkoja on liikaa ja ne ovat todellinen riesa.

Jos hormissa on jätesäkillinen kuivaa risua, ja asukas lämmittää hormia eikä tiedä pesästä, se voi alkaa kyteä pelkästä lämpötilasta.

Marko Miettinen

– Kun yksi talo verkotetaan, ne ovat heti seuraavassa. Ei siinä ehdi perässä juosta. Naakka on niin välkky, että se kyllä keplottelee itsensä sisään, jos verkko on heppoisesti laitettu tai vääränlainen, sanoo piirinuohooja Miettinen.

Hän huomauttaa, että savupiipun tukkiva linnunpesä on myös paloturvallisuus- ja häkäriski.

– Jos hormissa on jätesäkillinen kuivaa risua, ja asukas lämmittää hormia eikä tiedä pesästä, se voi alkaa kyteä pelkästä lämpötilasta. Kun mummo heittää tulet uuniin, takka ei vedä ja häkää tulee sisälle. Siinä mielessä naakka on haittalintu.

Jos ilmastointihormien ja piippujen suojaaminen naakkainvaasiolta ei muuten houkuta, kannattaa huomioida, että pesän poistaminen mutkikkaista ja ahtaista koloista voi olla hankala ja kallis urakka.

Toisinaan hormia joudutaan jopa purkamaan kekseliäiden lintujen pystyttämien pesärakennelmien poistamiseksi, Miettinen kertoo.

– Pahimmillaan se on usean päivän homma eikä mitään halpaa lystiä. Siksi asukkaan kannattaa toimia heti, jos näkee piipun päällä mustia lintuja. Jos ne ehtivät munia sinne, silloin ollaan jo ongelmissa.