Kielioppivirheet ärsyttävät ja voivat jopa karkottaa tekstin parista – "Toimittajien pitäisi osata perusasiat"

Nostavatko yhdyssanavirheet kaverisi Facebook-sivulla niskakarvasi pystyyn? Kieleen suhtaudutaan yleensä tunteikkaasti, koska se on osa identiteettiämme. Näin sanoo Maija Saviniemi, joka on tehnyt väitöskirjatutkimuksen toimittajien suhtautumisesta kielenhuoltoon.

media
Mies kirjoittaa tietokoneella.
Yle

Oulun yliopistossa suomen kieltä opettava Maija Saviniemi sanoo, että arjessa on erilaisia kielenkäyttötilanteita. Joskus kielenhuoltoon voi suhtautua vakavammin, joskus rennommin.

– Itse olen sitä mieltä, että suomalaiset pelkäävät liikaa virheiden tekemistä. Sellaisesta ajattelusta pitäisi päästä eroon. On kuitenkin erilaisia kielenkäyttötilanteita. Jos kirjoittaa kirjeen presidentille, niin totta kai yhdyssanojen pitää olla kohdallaan, mutta jos laittaa tekstiviestin kaverille, kaveri varmaan ymmärtää sen ilman, että viesti on oikoluettu, Saviniemi sanoo.

Toimittajien yleisimpiä virheitä ovat pilkku- ja yhdyssanavirheet. Saviniemen mielestä ne ovat perusasioita, jotka toimittajan pitäisi hallita.

– Tutkimuksessa selvisi, että kielioppivirheet ärsyttävät lukijoita, ja voivat jopa karkottaa heitä. Kukaan ei varmaankaan pysty täydellisesti hallitsemaan kaikkia kielen suosituksia, mutta toimittajien pitäisi kuitenkin osata perusasiat.

Kielen vaaliminen on menettänyt merkitystään toimituksissa

Saviniemen tutkimuksessa toimittajat perustelivat kielenhuollon tärkeyttä laatuun ja vuorovaikutukseen liittyvillä ajatuksilla. Vastaajat käyttivät myös vastuuseen, välineeseen, tunteeseen ja vaalimiseen käytettyjä sanavalintoja.

– Kielen vaalimisesta puhutaan nykyään eniten paikallislehdissä ja vähiten Ylellä. Ajattelu on lähtenyt 1800–luvulla siitä, kun on haluttu pitää suomen kieli puhtaana vieraista vaikutteista. Kieli oli jonkinlainen suojelukohde. Itse näen, että vaaliminen on ylivarovainen tapa suhtautua kieleen. Meidän kielemme ei ole vaarassa, Saviniemi sanoo.

Tutkimuksessa selvisi, että kielioppivirheet ärsyttävät lukijoita, ja voivat jopa karkottaa heitä.

Maija Saviniemi

Vaalimisajattelu onkin kokonaisuudessaan hiipumassa toimituksissa.

Saviniemi on itsekin taustaltaan toimittaja. Hän aloitti uransa 16-vuotiaana Puolanka-lehdessä. Kipinä väitöskirjan aiheen tutkimiseen syttyi jo silloin.

– Toimituksen kahvipöydässä keskusteltiin usein kielenhuollosta. Huomasin, että kieli on yhteinen juttu toimittajille, olivatpa he millaisista koulutus- ja työtaustoista tahansa, Saviniemi kertoo.

Väitöskirjan aineiston hän keräsi suomenkielisistä paikallis- ja sanomalehdistä sekä Ylen toimituksista. Hän sai vuosina 2002 ja 2004 tekemäänsä sähköpostikyselyyn 232 vastausta.