Uuden vesilähteen hinta Kouvolassa: Voi kuivattaa asukkaiden kaivot

Uuden pohjavesialueen käyttöönotto Kouvolan Selänpäässä on vielä epävarmaa. Vesiyhtiöt haluaisivat parantaa talousveden toimitusvarmuutta ja vähentää pintaveden käyttöä. Selänpäässä on kuitenkin luultua vähemmän pohjavettä. Vedenotto vaikuttaisi myös yksityiskaivoihin.

Kotimaa
Kaivo
KuvituskuvaYLE Keski-Suomi / Jarkko Riikonen

Kymenlaakson vesiyhtiöt ovat selvittäneet Kouvolan Selänpään pohjavesivarojen hyödyntämismahdollisuuksia. Yksi syy uusien vesilähteiden metsästykselle on talousveden toimintavarmuuden parantaminen.

– Jos Haukkajärvessä tai väliväylässä tulee laatuhäiriö, niin se on huono tilanne, sanoo Kymenlaakson Vesi Oy:n toimitusjohtaja Tapani Eskola.

Eskolan johtaman yhtiön vesi tulee nyt tekopohjavesilaitokselta Utista. Luonnonpohjaveden laatu on kuitenkin parempi kuin tehdyn pohjaveden.

– Tavoitteena on, että noin puolet yhtiön pumppaamasta vedestä olisi luonnon pohjavettä, visioi Eskola tulevaisuutta 5-10 vuoden sihdillä.

Kouvolan Veden talousvesi tulee lähinnä Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta ja Kuusankosken pintavesilaitokselta. Uuden pohjavesilähteen avulla on tarkoitus varmistaa varsinkin Kuusankosken alueen vedenjakelua, joka on pääosin pintaveden varassa.

Riippuu tietysti pumpattavasta pohjaveden määrästä ja alueesta, mutta vaikuttaisi enimmillään kymmeniin kaivoihin.

Jaana Mäki-Torkko

- Jos pintavesilaitoksella vedenottolähteenä olevassa Kymijoessa tapahtuu jotain, niin osa Kuusankoskea jää ilman talousvettä, taustoittaa toimitusjohtaja Timo Kyntäjä.

Kuivuvatko kaivot?

Selänpään vesivaroja on haikailtu jo 1970-luvulta lähtien. Kuutisen vuotta sitten Kymenlaakson kuntien valtuustot päättivät, että Selänpään hanketta lähdetään edistämään. Matkan varrella arvio alueen vesimäärästä on tarkentunut.

– Se on selvästi pienempi kuin aiemmin on arvioitu, kuvaa Kouvolan Veden toimitusjohtaja Timo Kyntäjä.

Veden määrää voi selvittää esimerkiksi rakentamalla pohjavesikaivon ja tekemällä pumppauksia, joissa seurataan vaikutuksia pohjaveden pinnalle.

Konsulttiyhtiö Pöyry Finland on selvittänyt kolmea erilaista vedenhankintavaihtoehtoa Selänpäässä. Vaihtoehdoissa alueelta päivittäin pumpattavan veden määrä liikkuu 8 000:sta 22 000:een kuutioon.

Vedenotto vaikuttaisi alueen asukkaiden kaivoihin. Alueella on yli 130 kaivoa.

– Kaikissa vaihtoehdoissa kaivovesien pinnat varmasti alenevat. Selvityksemme mukaan valtaosa kaivoista on matalia eli niissä on alle metri pohjavettä kaivossa. Riippuu tietysti pumpattavasta pohjaveden määrästä ja alueesta, mutta vaikuttaisi enimmillään kymmeniin kaivoihin, sanoo projektipäällikkö Jaana Mäki-Torkko Pöyry Finland Oy:stä.

Vesiyhtiössä kaivojen mahdollista kuivumista ei nähdä mörkönä.

– Voidaan rakentaa viime kädessä vaikka kiinteistökohtaiset johdot tai jopa omat kaivot. Kuivattaja maksaisi eli se taho joka vettä ottaa, sanoo Kymenlaakson Veden toimitusjohtaja Tapani Eskola.

Natura-alueet eivät vaarassa

Selänpään pohjavesiottohankeen kustannukset liikkuvat karkean arvion mukaan 10-25 miljoonan euron haarukassa. Hintalappu riippuu muun muassa pumpattavasta vesimäärästä ja siirtolinjojen pituudesta.

– Jos Selänpään hankkeesta ei tule kannattavaa, niin katse on käännettävä Kuivalasta itään. Haimila, suuret lähteet ja kohti Luumäkeä. Luonnonpohjavettä olisi löydyttävä, linjaa Kymenlaakson Veden toimitusjohtaja Tapani Eskola.

Kouvolan Vedelläkin on vaihtoehtoja. Yhtiöllä on esimerkiksi aluehallintoviraston lupa lisätä vedenottoa Vuohijärven pohjavedenottamolla.

Ympäristövaikutusten selvitysten (YVA) mukaan pohjavesialueella on myös suojeltavia Natura-alueita. Arvioinnin perusteella pohjavesihankkeella ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin.

YVA-selostuksesta kerätään lausuntoja ja mielipiteitä kesäkuun 8. päivään saakka.