Maahanmuuton vastustajat: Saksalaisia voisimme ehkä ottaa vastaan

Väestö vanhenee ja työikäisten määrä hupenee Suomessa. Ylen verkkokyselyyn vastanneet ovat kuitenkin valmiita lisäämään maahanmuuttoa lähinnä läntisen Euroopan maista, joiden omakin huoltosuhde on heikkenemässä.

Ulkomaat
Mieluisimmat maahanmuuttajat -grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuutto ei ole helppo ratkaisu väestön vanhenemisen aiheuttamaan työvoimapulaan. Suomeen on viime vuosina tultu lähinnä maista, joiden omakin väestö on vanhenemassa.

Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat kotoisin Virosta, Ruotsista ja Venäjältä. Yle Uutisten teettämän verkkokyselyn vastaajat jatkaisivat lähialueen maahanmuuttajien suosimista.

Yle Uutisten verkkosivuilla loppuviikosta tehtyyn kyselyyn tuli 3 107 vastausta. Kysely oli kaikille avoin, eivätkä vastaajat muodosta edustavaa otosta suomalaisista.

Samat ongelmat tulevat hieman myöhemmin kuin Suomessa

Pekka Myrskylä

Kysely antaa kuitenkin viitteitä lukijoiden suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon. Kolme neljästä vastaajasta ei uskonut, että maahanmuutto olisi ylipäätään ratkaisu työvoimapulaan.

Kysyimme myös, mistä maista maahanmuuttajia voitaisiin ottaa vastaan, jos huoltosuhde kuitenkin huolettaa. Kaikkien vastaajien keskuudessa suosituimmat maat olivat Saksa, Ruotsi, Viro, Britannia ja Yhdysvallat. Saksa oli etenkin niiden vastaajien suosikkimaa, jotka eivät usko työvoimapulan ratkeavan maahanmuuttoa lisäämällä.

Tulos ei yllätä tutkija Pekka Myrskylää, joka laati tammikuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lleraportin (siirryt toiseen palveluun)maahanmuutosta. Raportin mukaan maahanmuutto Suomeen pitäisi kaksinkertaistaa, jotta työikäisten määrä Suomessa saataisiin pidettyä entisellään.

Saksan ikäpyramidi grafiikka.
Moni saavuttaa lähivuosina eläkeiän myös Saksassa.Stina Tuominen / Yle, lähde: Yk:n raportti World Population Prospects 2012

– Suomeenhan toivotaan näitä länsieurooppalaisia maahanmuuttajia. Mutta Suomi ei ole kovin houkutteleva heille, Myrskylä sanoo.

Hänen mukaansa yritysten kansainvälistymisen kautta Suomeen on kyllä tullut ulkomaisia työntekijöitä, mutta enemmistö heistä on täällä projektiluonteisesti ja lähtee sitten takaisin kotimaihinsa.

– Nämä mainitut Länsi-Euroopan maat ovat sellaisia, että 80 prosenttia tulijoista on viiden vuoden päästä lähtenyt täältä, Myrskylä sanoo.

Pysyvää apua työvoimapulaan heistä ei ole siitäkään syystä, että huoltosuhteen lasku on yleiseurooppalainen ilmiö.

– Väestö vanhenee ja samat ongelmat tulevat hieman myöhemmin kuin Suomessa, Myrskylä sanoo.

Kyselyn vastaajat saivat valita kolme maata 20 maan listasta. Listaan oli valittu valtiot, joista Suomeen on tullut eniten maahanmuuttajia.

Vähiten mainintoja kyselyssä keräsivät Iran, Romania ja Irak. Monissa näistä väestörakenne on huomattavasti nuorempi kuin läntisen Euroopan maissa. Esimerkiksi Iranissa työikäistä väestöä olisi runsaasti.

Iranin ikäpyramidi grafiikka.
Esimerkiksi Iranissa on paljon työikäistä väestöä.Stina Tuominen / Yle, lähde: Yk:n raportti World Population Prospects 2012

Tutkija Myrskylän mukaan helppoja ratkaisuja työikäisen väestön hupenemiseen ei ole, jos maahanmuuton kasvattamiseen ei riitä halukkuutta. Vaikka syntyvyyttä saataisiin kasvatettua, vaikutus näkyy pitkällä viiveellä.

Tänä vuonna syntyneet aloittavat työelämässä 25 vuoden päästä

Pekka Myrskylä

– Tänä vuonna syntyneet aloittavat työelämässä 25 vuoden päästä. Heistä on hyötyä vasta 2040-luvulla, Myrskylä sanoo.

Ongelman aiheuttaa väestön vanheneminen, joka heikentää Suomen huoltosuhdetta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa on sataa työikäistä kohti jo 157 ei-työllistä henkilöä.

Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Myrskylä kertoo saaneensa EVA:n raportin julkaisemisen jälkeen kielteistä palautetta ja jopa uhkauksia.

– Tilastomiehellä ei ole tavallaan mitään omaa lehmää tässä ojassa, vaan katsotaan vain mitä tapahtuu. Sekin on jo liian paljon toisille piireille, Myrskylä sanoo uhkauksista.