Näkökulma: Perussuomalaisten mahdollinen hallitusvastuu sai EU:n varpailleen

Suomen vaalitulos arveluttaa EU:ssa. Keskustan linjaa ei tunneta, ja perussuomalaisten EU- ja maahanmuuttolinjaan suhtaudutaan epäilevästi, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

politiikka
Maria Stenroos.
Maria Stenroos.Yle

Suomen vaalitulos herättää kysymyksiä EU:n parlamentin ja komission käytävillä. Kaksi asiaa tuntuu nousevan yli muiden: Korjaako tämä hallitus Suomen menetetyn maineen hyvänä taloudenpitäjänä? Ja mitä perussuomalaiset tekevät, jos pääsevät hallitukseen?

Monille Brysselissä oli yllätys, että EU:ssa kaikille tuttu kokoomuspuheenjohtaja Alexander Stubb voi hävitä vaalit täysin tuntemattomalle Juha Sipilälle.

Tuntemattoman Sipilän pitäisi nyt pelastaa Suomen talous.

Suomi on ottanut euromaiden kokouksissa roolin tiukkana sääntöjen vahtijana ja tarkkana taloudenpitäjänä. Edelleen Suomi vaatii ryhtiä esimerkiksi Kreikalta, mutta Suomen oma maine on EU-lähteiden mielestä mennyt.

Komissio on huomauttanut Suomea rakenneongelmista, mutta työmarkkinajärjestöjen tekemää eläkeuudistusta lukuun ottamatta edistystä ei ole tapahtunut. Viime vuoden lopussa budjetinpito romahti ja budjettivaje kasvoi ohi kolmen prosentin hälytysrajan.

*Soini sen sijaan tunnetaan *– populistina, EU-kriitikkona ja maahanmuuttovastaisen puolueen johtajana.

Jos perussuomalaiset päätyy hallitukseen, EU-maissa seurattaneen tarkkaan puolueen ulkomaalaispolitiikkaa ja EU-vastaisuutta. Hallituksesta ei voi huudella samalla tavalla kuin oppositiosta. Eurooppalaisissa hallituksissa nationalistit ja populistit ovat edelleen harvinaisuus, nationalistipuolueilla on ministereitä vain Kreikan ja Belgian hallituksissa.

Suomen vaalituloksella voi olla vaikutuksensa myös Kreikan asioista päättämiseen. Apupakettien vastustaminen on kuulunut Soinin politiikan perussanastoon, ja perussuomalaisten pelon katsotaan vaikuttaneen Suomen muidenkin puolueiden Kreikka-politiikkaan. Kreikan auttamisesta päätetään vielä ennen kesää.

Tulevan hallituksen ulkopolitiikan linja kiinnostaa muita EU-maita. Suomen edellinen hallitus puhui Venäjästä Brysselissä kahdella eri äänellä – pääministeri Alexander Stubbin ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.).

Sipilän linjaa kukaan ei tunne. Brysselissä tunnetut keskustalaiset europarlamentaarikot Olli Rehn ja Paavo Väyrynen ovat Venäjä-politiikassaan äärimmäisen kaukana toisistaan, ja molempien linja mahtui Sipilän vaalipuheiden mukaan keskustan sisälle.