Media ei halua suojella kieltä tuholta – paitsi ehkä paikallislehdet haluavat

Toimittajat ja muut toimituksissa työskentelevät eivät koe tehtäväkseen varmistaa, että kieli ei pääsisi muuttumaan. Yleisimmin muuttumattoman kielen vaalijoita ovat paikallislehtien työntekijät. Ei kuitenkaan ole huono asia, vaikka tiedotusvälineet antaisivat kielen uudistua. Tutkijan mukaan kieli muuttuu ajan tarpeiden mukaan.

Kotimaa
Toimittaja ja Uusi kieliopas.
Tuomas Hirvonen / Yle

Toimituksissa vain harva ajattelee, että journalistien tehtävä olisi pelastaa kieli sitä uhkaavalta rappiolta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että toimituksissa ei pidettäisi hyvää kieltä ja kielenhuoltoa tärkeänä.

Tämä selviää filosofian maisteri Maija Saviniemen väitöskirjasta. Saviniemi on väitöskirjassaan tutkinut toimitusten kielenhuolto-osaamista ja -asenteita sekä tapoja puhua kielenhuollosta.

Tuholta vaaliminen on vanhanaikaista

Toimitusten ajattelussa on ehkä tapahtunut muutos. Saviniemen mukaan niin sanottu vaalimisajattelu on väistymässä tiedostusvälineistä. Saviniemen kyselyssä harva vastaaja nosti esiin niin sanottua vaalimisdiskurssia eli puhetapaa, jossa kielen tärkeyttä perusteltiin sillä, että tiedotusvälineillä olisi rooli kielen säilyttämisessä muuttumattomana.

– Varjelu on 1800-luvulta peräisin oleva, kansallisromanttiseen ajatteluun liittyvä näkökulma. Ajatellaan, että on jokin hyvä kieli, joka rapistuu ja on menossa kohti tuhoa. Aina on ollut niin, että kieli muuttuu ajan tarpeiden mukaan. Se ei ole huono juttu.

Useimmiten kieltä haluavat varjella muuttumiselta paikallislehtien työntekijät. Vaalimisesta puhuminen oli tulosten mukaan yli kolme kertaa yleisempää paikallislehtien työntekijöiden kuin Ylen tai sanomalehtien toimittajien keskuudessa.

Ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että paikallislehdissä kieli olisi vanhakantaisinta ja sanomalehdet ja Yle uudistaisivat kieltä, Saviniemi sanoo. Hän muistuttaa tutkineensa sitä, mitä ihmiset sanovat kielestä. Puhe kielestä ja käytetty kieli voivat olla ristiriidassa keskenään.

Yleisö voisi haluta kielen varjelua

Lukijoiden keskuudessa vaalimista saatetaan arvostaa enemmän kuin toimituksissa, Saviniemi arvelee varovasti. Tätä ei tutkimuksessa kuitenkaan ole selvitetty.

Hän sanoo, että toimittajien yleisöltä saama kielipalaute onkin usein palautetta siitä, että jotain vanhaa koulussa opetettua kielisuositusta on rikottu – vaikka suositus olisi voinut muuttuakin jo.

Aina on ollut niin, että kieli muuttuu ajan tarpeiden mukaan. Se ei ole huono juttu.

Filosofian maisteri Maija Saviniemi

Hyvä kieli, hyvä juttu

Miksi toimituksissa sitten pidetään kieltä tärkeänä? Yleisin syy lienee, että kielen uskotaan liittyvän laatuun ja yleisön uskotaan haluavan virheettömiä tekstejä. Laatu nousi esiin noin kolmasosassa paikallislehtityöntekijöiden vastauksista ja puolessa Ylen työntekijöiden vastauksista.

Moni mainitsee myös, että kieli on vuorovaikutuksen ja ymmärrettävyyden edellytys.

– Selkeä kieli on selkeää ajattelua, perusteli eräs kyselyyn vastaaja.

Osa vastaajista nosti esiin myös, että suomalaiset ottavat mallia median kielestä ja että kieli herättää tunteita. Kieltä pidettiin myös työkaluna.

Toimittajalta ei kannata kopioida

Lähes kaikki toimituksissa työskentelevät sanoivat pitävänsä kieltä tärkeänä: näin vastasi jopa 97 prosenttia vastaajista.

Saviniemi sanoo, että media yleisesti ajatellaan, että median kieli vaikuttaa kielitajuumme. Hän ei kuitenkaan ottaisi mallia toimittajilta.

– Täytyy tietää, keneltä ottaa mallia, jos ottaa.

Millainen on median kielikäsitys 2015?

Saviniemi on kerännyt tutkimusmateriaalinsa jovuosina 2002 ja 2004. Sen jälkeen mediakentän läpi on pyyhkäissyt valtava yt-aalto ja verkko sekä sosiaalinen media ovat muuttuneet yhä tärkeämmiksi kanaviksi.

Saattaa olla, että radiotoimittaja pilkuttaa sen mukaan, miten teksti on helppo lukea ääneen.

Maija Saviniemi

Saviniemi mainitsee, että jo hänen aineistossaan on näkyvissä internetin tuoma muutos.

– Esimerkiksi radiotoimittajat kirjoittavat nettiin. Saattaa olla, että radiotoimittaja pilkuttaa sen mukaan, miten teksti on helppo lukea ääneen.

Hän sanookin, että uusi tutkimus aiheesta olisi mielenkiintoista.