1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Politiikan tutkija: Vaalien tuloksessa arvanheiton makua

Vaalimatematikka voi olla välillä hiukan erikoista. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, joka hyödyttää isoja puolueita erityisesti pienissä vaalipiireissä. Esimerkiksi Lapissa keskusta sai eduskuntavaaleissa yli puolet paikoista, vaikka vain alle puolet äänestäjistä kannatti puoluetta.

vaalit
Katri Kulmuni ja Tuija Palokangas halailevat ennakkoäänten tuloksen selvittyä.
Laura Valta / YLe

Keskusta sai sunnuntain eduskuntavaaleissa Lapista tavallaan yhden paikan enemmän kuin sen ääniosuus olisi edellyttänyt. Puolue sai Lapista 43 prosenttia äänistä ja neljä kansanedustajaa. 43 prosenttia jaossa olleista seitsemästä paikasta tekee tasan kolme.

Vuoden 2007 vaaleissa keskustan osuus äänistä oli 43,2 prosenttia, mutta puolue sai vain kolme edustajaa.

Lopputuloksessa arvanheiton makua

Ilmiö johtuu Suomen suhteellisesta vaalitavasta.

– Vertauslukuihin vaikuttaa se, miten loput äänet jakautuvat muiden puolueiden kesken. Eli ketkä saavat niitä viimeisiä paikkoja. Se on monesta pikkutekijästä kiinni. Matemaattisesti kaikki menee oikein, mutta lopputuloksessa on vähän arvanheiton makua kieltämättä, sanoo politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.

Isot puolueet uudistuksen jarruna

Sunnuntaina vaalitavasta kärsi kokoomus. Lapissa Heikki Autto sai neljänneksi eniten ääniä, mutta ei tullut valituksi. Kokoomuksen kannatus oli 10,1 prosenttia.

Edellisen kerran kokoomus on jäänyt Lapissa rannalle vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Seuraavissa vaaleissa se palasi eduskuntaan, vaikka äänimäärä pieneni.

– Tällaista tapahtuu. Tietenkin ilmiö on tunnettu ja yleisesti tiedossa. Korjaustoimenpiteitä on ehdotettu ja osittain tehty. Meillä on vaalipiirejä yhdistetty. Samaten on ollut pöydällä laajempi vaalijärjestelmäuudistus, joka kaatui puolueiden sisältä tulevaan vastustukseen. Vaikka puolueet välillä kärsivät, ne ovat vastahakoisia muuttamaan järjestelmää.

Suhteellisuus näkyi myös valtakunnallisissa lopputuloksissa. Perussuomalaiset sai toiseksi eniten paikkoja, vaikka ääniä kertyi vain kolmanneksi eniten. Äänimäärällä mitattuna vaalien kakkonen oli kokoomus.

Ratkaisu voisi löytyä tasauspaikoista

Suhteelisuusperiaate toimii siis sitä paremmin, mitä isompi vaalipiiri on. Lapissa tuskin halutaan vaalipiirien yhdistämistä.

Toinen mahdollisuus olisi jakaa tasauspaikkoja puolueen valtakunnallisen kannatuksen perusteella.

– Tasauspaikkajärjestelmässä ääniä lasketaan alueellisesti vaalipiireittäin ja jonkun verran paikkoja varataan tasauspaikkakiintöön. Tällä varmistetaan se, että ääniä ei mene hukkaan. Meillä Lapissa pienen puolueen ääni menee hukkaan, koska puolue jää äänikynnyksen alle.

– Tässä suhteellisuus paranee, mutta äänten kohdentuminen ei ole alueellisesti yhtä tarkkaa. Järjestelmä on myös jonkun verran nykyistä monimutkaisempi. Yksinkertaisuutta pidetään vaalijärjestelmässä hyvänä.

Kaatunut ehdotus olisi kelvannut tutkijalle

Koikkalainen pitää jokunen vuosi sitten pöydällä ollutta järjestelmää hyvänä.

– Itse olen sitä mieltä, että ehdotus oli itse asiassa varsin hyvä suhteellisuuden ja alueellisen edustavuuden välillä. Mutta se kaatui juuri suurempien puolueiden vastustukseen.

Tasausjärjestelmä suosisi pieniä puolueita, jotka saavat valtakunnassa hyvin ääniä, mutta joilla vaalipiirikohtaisia äänikynnyksiä jää ylittymättä.

– Tavallaan puolueet suojautuvat kilpailulta vastustaessaan suhteellisuutta parantavia uudistuksia. Toisaalta ne saattavat vain olla konservatiivisia, koska tuntevat pelin nykyiset säännöt.

Myös edustajien määrän lisääminen auttaisi

Suhteellisuusperiaatteen aiheuttamasta ongelmasta päästäisiin pois myös, jos kansanedustajien määrää lisättäisiin.

– Mitä suurempi vaalipiiri, sitä paremmin toteutuva suhteellisuus. Esimerkiksi Uudellamaalla ei kärsitä tällaisista suhteellisuusongelmista eivätkä tällaiset keskustelut ole pinnalla vaalien jälkeen.

Yhteiskunnan ilmapiiri on kuitenkin tällä hetkellä pikemminkin hallinnon karsimista tukeva.

– Suomessa on yleensä väläytelty enemmän edustajien määrän vähentämistä, mitä perustellaan säästösyillä. Mutta tutkijapiireissä on ihan vakavissaan ehdotettu edustajien määrän lisäämistä.

– Sitä on perusteltu esimerkiksi sillä, että kansanedustuslaitosta perustettaessa Suomen väkiluku oli huomattavasti nykyistä pienempi. Silloin ihmisten suhde edustajiinsa oli paljon läheisempi, koska valittiin sama määrä edustajia kuin nykyään, Koikkalainen sanoo.

Lue seuraavaksi