Näissä asioissa uudet kansanedustajat ovat eri mieltä edeltäjiensä kanssa Savo-Karjalassa

Savo-Karjala sai vaaleissa seitsemän sellaista kansanedustajaa, jotka eivät olleet eduskunnassa päättyneellä kaudella. Selvitimme, mistä uudet kansanedustajat ovat eri mieltä edeltäjiensä kanssa – vai ovatko mistään.

Eduskuntavaalit 2015
Huoltomiehet nostavat vaalimainonta julistetta pois paikaltaan.
Sakari Partanen / Yle

1. Maahanmuuttoa on suitsittava

Savo-Karjalan uusien kansanedustajien kanta maahanmuuttoon on pehmentynyt viime vaaleista Ylen vaalikonedatan perusteella. Vaikka vuoden 2011 ja 2015 kysymykset eivät ole täysin vertailukelpoisia, suunta on nähtävissä.

Vuonna 2011 kysyttiin, onko maahanmuuttajien "vastaanottamista ja tukemista" rajoitettava. Silloisten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien alueelta valituista kansanedustajista kaksi oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja kahdeksan jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä oli kolme edustajaa ja täysin eri mieltä yksi.

Tämänkertaiseen kysymykseen, onko maahanmuuttoa suitsittava terrorismin uhan vuoksi, vain Kimmo Kivelä (ps.), Pentti Oinonen (ps.) ja Hannu Hoskonen (kesk.) olivat täysin samaa mieltä.

– Terrorismi maailmalla on kasvussa. On pidettävä huoli, että äärijärjestöt eivät pääse Suomeen. Euroopan nykytilanne on varoittava esimerkki terrorismin uhan vakavuudesta, perusteli puolueensa linjasta selvästi poikennut Hoskonen.

Täysin eri mieltä terrorismiväittämän kanssa olivat nyt Sari Raassina (kok.), Riitta Myller (sd.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Jokseenkin eri mieltä oli seitsemän ja jokseenkin samaa mieltä kolme ehdokasta.

– Mitään ihmisryhmää ei saa tuomita kollektiivina, jos joku siihen kuuluva on tehnyt rikoksen, argumentoi maahanmuuttotiukennuksia myös vuonna 2011 vastustanut Myller.

2. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa

Hornet kentällä.
Karjalan lennoston Hornet-hävittäjiä Rissalassa maaliskuussa.Antti Karhunen / Yle

Savo-Karjalan alueen kansanedustajien arvio Naton hyödyistä on muuttunut neljässä vuodessa aavistuksen myönteisempään suuntaan. Vuonna 2011 vain kaksi kansanedustajaa (kokoomuksen Pekka Ravi ja Markku Eestilä) oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä. Tällä kertaa Eestilä oli voimakkaammin Naton kannalla ja myös Raassina oli "jokseenkin samaa mieltä".

– Euroopan Unionin puolustus nojaa todellisuudessa Nato-järjestelmään, sillä 22 jäsenmaata 28:sta on Naton jäseniä, Eestilä perusteli tuoreemmassa vastauksessaan.

Naton vastustajien kanta on pehmentynyt vuodesta 2011. Tuolloin "täysin eri mieltä" Nato-jäsenyyden hyödystä oli peräti yhdeksän edustajaa, nyt enää seitsemän.

3. Ruotsi vapaaehtoiseksi – vai eikö sittenkään?

pakkoruotsi pois

Vuoden 2011 vaalikoneen perusteella kahden vaalipiirin alueelta lähti eduskuntaan seitsemän pakkoruotsin kannattajaa ja seitsemän vastustajaa. Nyt vastustajia oli seitsemän, mutta kannattajia yhdeksän.

Yksi nykyisistä kansanedustajista on vaalikonevastausten perusteella muuttanut kantansa neljässä vuodessa. Ilomantsilainen Hannu Hoskonen, joka putosi eduskunnasta vuonna 2011, mutta palasi nyt, linjasi viime vaalien alla olevansa "täysin eri mieltä" ruotsin pakollisuudesta. Nyt hän ilmoitti vastustavansa pakkoruotsin purkamisesta, joskin varauksella.

– Lakia pitää muuttaa sen verran, että sallitaan ruotsin sijaan mm. venäjän opiskelu, kun kunta niin haluaa. Itä-Suomen kunnissa on tähän perustellut, hyvät syyt, hän vastasi vuoden 2015 vaalikoneeseen.

4. Homoparien oikeudet ja sukupuolineutraali avioliitto

Sateenkaarilippua kiinnitetään Kiasman parvekkeelle.
Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat kiinnittivät ennen Kansalaistorin mielenosoituksen alkua Kiasman parvekkeelle sateenkaarilipun.Yle

Tämän vuoden vaalipaneelissa ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö eduskunnan hyväksymä sukupuolineutraali avioliittolaki purkaa. Neljä edustajista (perussuomalaiset ja Sari Essayah) haluaisi pyörtää päätöksen. Toisaalta sekä Hoskonen että keskustan Seppo Kääriäinen kertovat vastustaneensa uutta avioliittolakia, mutta toteavat, että tehtyyn päätökseen ei pitäisi enää kajota.

– Äänestin tätä lakiesitystä vastaan. Hävisin. Kunnioitan eduskunnan tekemää päätöstä, Kääriäinen vastasi.

Vuonna 2011 ehdokkaat ottivat kantaa siihen, pitäisikö rekisteröidyille homopareille myöntää samat oikeudet kuin heteropareille. Sitä kannattivat Eestilä (kok.), Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.), Tuula Väätäinen (sd.), Riitta Myller (sd.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja Pekka Ravi (kok.).

Rossi vastusti lakiuudistusta sen ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnassa, mutta äänesti toisessa käsittelyssä tyhjää. Mäkisalo-Ropponen puolestaan jättäytyi pois äänestyksestä.

5. Mitä muuta uudet savokarjalaiset edustajat kannattavat?

Sari Raassina.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys?KYLLÄ, äänin 14-2.

Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta? EI, äänin 6-9, yksi tyhjä.

Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi? EI, äänin 13-3.

Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan? EI, äänin 5-10, yksi tyhjä.

Itä-Suomen lentoasemaverkosto on turvattava yhteiskunnan tuella? KYLLÄ, äänin 14-1, yksi tyhjä.

Kaivosteollisuutta pitäisi suitsia nykyistä tiukemmin? KYLLÄ, äänin 12-4.

Kuntaliitoksia tarvitaan Savo-Karjalassa lisää? EI, äänin 7-9.