Korkeimmassa oikeudessa kuhisee: Mistä uusi presidentti?

Korkeimmassa oikeudessa käy jo kuuma kuiskuttelu siitä, kenestä tulee sen uusi presidentti. Valintakoreografian loppukuvioissa saatamme nähdä oikeuslaitokselle yleensä kovin vierasta politikointia.

Kuva: Yle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen seuraavaksi suomalaistuomariksi on valittu korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelo. Valinnan teki Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous.

Suomen nykyisen ihmisoikeustuomarin Päivi Hirvelän määräaikainen virkakausi päättyy kuluvan vuoden 2015 lopussa.

Suomella oli virkaan tarjolla kolme ehdokasta: KKO:n presidentti Pauliine Koskelo, korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) oikeusneuvos Anne E Niemi ja ma. hovioikeudenneuvos, lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt.

Tiukka protokolla

Korkeimman oikeuden seuraavan presidentin valinnassa noudatetaan tarkkaa protokollaa.

Aluksi presidentti Koskelon on jätettävä KKO:lle kirjallinen eronpyyntö. Eronpyynnön jälkeen KKO tekee nimenomaisen päätöksen tuon pyynnön hyväksymisestä.

Jos ja kun ero on hyväksytty, KKO tekee toisen päätöksen, jossa presidentin virka julistetaan avoinna olevaksi. Samalla virasta kiinnostuneita kehotetaan ilmoittautumaan siihen määräajassa.

Viran jättävä presidentti Koskelo ei osallistu millään tavoin seuraajansa valintaan. Korkeimman oikeuden täysistuntoja johtaa presidentin poissa ollessa yleensä sen virkaiältään vanhin oikeusneuvos. 

Vallan kolmijako-oppi käytössä soveltuvin osin

Suomen perustuslaki pohjautuu klassiseen vallan kolmijako-oppiin. Perustuslaki erottelee visusti toisistaan lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan.

Oikeusvaltioissa korostetaan aivan erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Tuomareita nimitettäessä tuosta tiukasta periaatteesta aavistuksen verran lipsutaan.

Korkeimman oikeuden rivijäseniä eli oikeusneuvoksia valittaessa aluksi KKO itse tekee valittavasta henkilöstä esityksen oikeusministeriölle. Sen jälkeen oikeusministeri esittelee asian valtioneuvoston yleisistunnolle ja tasavallan presidentille. Tasavallan presidentti tekee lopullisen valinnan. 

Korkeimman oikeuden presidenttiä nimitettäessä vakiintunutta ja ikimuistoista kaavaa ei ole. Kahdessa edellisessä valinnassa – Pauliine Koskelo ja Leif Sevón – lopullinen harkinta on kuitenkin ollut vankasti maan poliittisen johdon käsissä.

KKO:n presidentin nimestä päättää lopullisesti tasavallan presidentti oikeusministerin esittelystä. Tasavallan presidentti ei ole sidottu esittelijäministerin esitykseen.

Politikointikin mahdollista loppumetreillä

Kun virkaan ilmoittautumisen määräaika on umpeutunut, oikeusministeri todennäköisesti keskustelee ehdokkaista edelliskertojen tapaan epävirallisesti korkeimman oikeuden edustajien kanssa.

Korkeimman oikeuden edustajia kuultuaan oikeusministeri esittelee asian ja oman suosikkinsa ensin valtioneuvoston yleisistunnolle ja sitten tasavallan presidentille.

Lopullisen päätöksen virkanimityksestä tekee tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kahdella edelliskerralla tasavallan presidentti on nimittänyt virkaan sen henkilön, jota korkeimman oikeuden edustajat ovat oikeusministerille epävirallisissa keskusteluissa esittäneet.

On ilmeistä, että nimityksen poliittinen valmistelu jää seuraavan, nyt vasta luonnosteluvaiheessa olevan hallituksen oikeusministerin tehtäväksi.

Korjaus 22.4.2015 klo 19.00: Jutun aiemmassa versiossa tuomarinimitysten riippumattomuudesta lipsumisessa mainittiin vain KKO. Nyt kohta on korjattu koskemaan kaikkia tuomareita. Valintaa tehtäessä nimitysasiat menevät ensin joko tuomarinvalintalautakunnan tai KKO:n/KHO:n kautta oikeusministerin esittelystä valtioneuvoston yleisistuntoon ja sen jälkeen tasavallan presidentin esittelyyn. Tasavallan presidentti nimittää kaikki tuomarit.