1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Mikael Jungnerin digiraportti: Osaaminen lyö tutkinnot laudalta

Mikael Jungner teki Elinkeinoelämän keskusliitolle raportin digitalisaatiosta. Siinä sanotaan muun muassa, että digikehitykseen ei sovi sekoittaa poliittisia intohimoja, vaikka digitaalisuus synnyttääkin melkoista epätasa-arvoa, kun toiset osaavat ja toiset eivät.

talous
Mikael Jungner esitteli 22. huhtikuuta 2015 tiedotustilaisuudessa Elinkeinoelämän keskusliitolle  (EK) kirjoittamaansa puheenvuoron siitä, miten digitalisaatiota voitaisiin edistää Suomessa.
Mikael Jungner esitteli 22. huhtikuuta 2015 tiedotustilaisuudessa Elinkeinoelämän keskusliitolle (EK) kirjoittamaansa puheenvuoron siitä, miten digitalisaatiota voitaisiin edistää Suomessa. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Digitalisaatio korjaa Suomen perinteisiä heikkouksia: etäisyyttä maailman markkinoihin, pieniä kotimarkkinoita ja kieliongelmia.

Tätä mieltä on viestintätoimisto Kreabin tuore toimitusjohtaja, sosiaalidemokraattien väistyvä kansanedustaja Mikael Jungner, jolta Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilasi digitalisaatio-raportin, jonka nimeksi tuli Otetaan digiloikka.

Digitaalisuus ei etene itsestään, vaan se tarvitsee päätelaitteita ja sovelluksia, joilla digitaalisia palveluja käytetään, todetaan aluksi.

Lisäksi kansalaisten on osattava ja haluttava käyttää digitaalisia palveluja; siten pelastetaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, sanoo Jungner puheenvuorossaan.

Digitaalisuus – sarja ykkösiä ja nollia

Digitaalisuus muuttaa reaalimaailman kohteita tietokoneiden ymmärtämäksi sarjaksi nollia ja ykkösiä. Tämän muunnoksen jälkeen materiaalia voidaan työstää tietokoneilla, niiden laskentatehoa ja tallennustilaa voidaan käyttää ilmiöiden seuraamiseen, ymmärtämiseen ja synnyttämiseen.

Jungner ottaa esimerkiksi sään ennustamisen. Kun säähavainnot tallennetaan tietokoneelle ja säätä määrittävistä luonnonilmiöistä on rakennettu digitaalinen algoritmi, suursäätilaa voidaan ennustaa vaikka puoli vuotta eteenpäin.

Digitaalisuus on tehokasta, raportissa korostetaan. Nykyiset pankkipalvelut vaativat murto-osan työvoimasta, jota pankeissa ennen oli. Digitaalisuus on mullistanut myös journalismin.

Luovaa tuhoa on alati ollut – nyt digitalisaatio nopeuttaa sitä

Jungner puhuu luovasta tuhosta, kun talouden ekosysteemi kehittyy. Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavimpien sovellusten tieltä.

Raportin mukaan työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat entistä hyödyllisempään käyttöön. Aiemmin kymmenien vuosien tuhoprosessi kestää nyt vain vuosia, sanoo Jungner.

Digitaalisuus tehostaa terveydenhoitoakin, raportissa sanotaan. Sairauden kuva voidaan sovittaa geneettiseen perimään ja määrätä sitten täsmälääkkeet sen sijaan, että turvauduttaisiin hoitorutiiniin.

Huonoja puoliakin digitaalisuudessa on: erot yksilöiden tuottavuudessa voivat kasvaa monituhatkertaisiksi ja joidenkin organisaatioiden merkitys katoaa.

Robotisaatio kuitenkin synnyttää uutta työtä.

Osaaminen lyö tutkinnot laudalta

Osaamisesta tulee maailmalla liukkaasti liikkuva tuotannontekijä, pääomien kaltainen, Jungner kirjoittaa Otetaan digiloikka -raportissaan.

Siksikin työn tekeminen ja teettäminen globaaleissa verkostoissa kannattaa tehtä helpoksi sekä verotuksen että muiden lakien kannalta.

Koulutusjärjestelmä puolestaan pitää muuttaa sellaiseksi, että osaaminen ja sen jatkuva päivitys ovat yhä useammalle merkittävämpi asia kuin suoritettu tutkinto.

Joukkoälyä pitää sitäkin hyödyntää. Joukkoäly tarkoittaa ideoiden ja palautteen keräämistä suurilta joukoilta tai erilaisten työtehtävien antamista heille. Tämä ei oikein Suomen julkiselta hallinnolta vielä luonnistu.

Hyvää digitaalista prosessia: verot ja passi

Mikael Jungnerin raportissa kerrotaan, että vuonna 2013 Suomessa siirryttiin digitalisaatiossa raporttien tekemisestä konkreettiseen tekemiseen.

Julkisia digitaalisia palveluja on kerätty suomi.fi (siirryt toiseen palveluun) Sieltä näkyy, miten kattavasti toimintaa voidan verkkoihin siirtää.

Esimerkki tehokkaasta digitaalisesta prosessista on Jungnerin mielestä veroehdotus, jossa valtaosa tiedoista on kerätty ilman kansalaisen vaivannäköä.

Myös passiuudistus kelpaa esimerkiksi oivasta digitaalisesta uudistamisesta.

Jungner esittää 21 toimenpide-ehdotusta – Yksi on se, että järjestelmien kaatumiseen varaudutaan

Tässä kymmenen ensimmäistä toimenpide-ehdotusta:

1. Digikehitykseen ei sovi sekoittaa poliittisia intohimoja, vaikka digitaalisuus synnyttääkin osaamiseen perustuvaa epätasa-arvoa

2. Julkishallintoon pitää asetta kova tuottavuus tavoite: yli kolme prosenttia vuodessa. Digillä harpotaan, sanotaan raportissa.

3. Digitalisaatio vauhdittuu, kun ostetaan innovatiivinen palvelu tarkkaan määritellyn sijasta. Tässä palveluntarjoaja saisi itse pähkäillä, miten ongelma parhaiten ratkeaa.

4. Ulkoa ostettu asiantuntemus uudistaa organisaatiota.

5. Esineiden internet vaatii kansallisen strategian. Suomen pitää löytää erikoisalueet, joilla se voi nousta kärkimaaksi. Esineiden internet tarkoittaa laitteiden kytkemistä tietoverkkoihin.

6. Digikehitys tarvitsee toimivat pääomamarkkinat, julkista ja yksityistä rahoitusta esimerkiksi rahastojen kautta.

7. Historiallisen väkevä auringonpurkaus voi kaataa järjestelmät – tällaisiin kauhukuviin pitää varautua.

8. Ylisääntely jarruttaa kehitystä, kun se jarruttaa kokeiluja.

9. Myös tekijänoikeuslainsäädännössä on muokkaamista, koska digisisältöjä voidaan jakaa rajattomasti.

10. Julkiset tietovarannot, kuten Ylen arkisto ja metsävaratieto, pitää ottaa hyötykäyttöön.

Lue seuraavaksi