yle.fi-etusivu

Kainuulaiset kansanedustajat eri mieltä Talvivaaran omistuksesta

Vastavalitut kainuulaiset kansanedustajat ovat Ylen vaalikoneen perusteella eri mieltä Talvivaaran omistuksen lisäksi esimerkiksi kuntien määrästä. Samoilla linjoilla kansanedustajat ovat puolestaan muun muassa siitä, että koko Suomi tulisi pitää asuttuna.

politiikka
Timo Korhonen, Marisanna Jarva ja Eero Suutari
Hanne Kinnunen / Yle

Kainuun uudet kansanedustajat, Marisanna Jarva (kesk.), Timo Korhonen (kesk.) ja Eero Suutari (kok.) ovat Ylen vaalikoneen vastauksien perusteella samaa mieltä ainakin muutamista asioista. Venäjän etupiiripolitiikkaa ei pidetä suurena uhkana Suomelle, viranomaisten pitäisi puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin ja Suomen tulisi pysyä kokonaan asuttuna.

Sen sijaan esimerkiksi Talvivaaran suhteen uusilla kansanedustajilla on eriävät mielipiteet. Vaalikoneessa väitettiin, että Talvivaaran toimintaa pitää jatkaa valtiollisena yhtiönä, ellei muita sijoittajia löydy. Jarva oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä, Korhonen lähes samaa mieltä ja Suutari kallistui eriävän mielipiteen kannalle. Suutarin Vaalikoneen vastauksessa perusteluina hän toteaa, että valtio ei voi ottaa Talvivaarasta kokonaisvastuuta, vaan siihen täytyy saada teollinen hyvä omistaja.

Myös väitteeseen 29 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kahdeksan kuntaa Kainuussa on selvästi liian paljon kansanedustajien mielipiteet hajaantuvat. Suutarin mukaan hallintoa on järkiperäistettävä vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta Jarva on väitteen kanssa täysin eri mieltä. Korhonen puolestaan on jokseenkin eri mieltä ja toteaa, että kuntaliitoksia tulee tapahtumaan vapaaehtoista tietä.

Miehet samaa mieltä, Jarva eri linjoilla

Suutari ja Korhonen ovat muutamissa asioissa samaa mieltä, kun taasen Jarva ei ole näissä asioissa miesten kanssa samoilla linjoilla. Suutarin ja Korhosen mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja maahanmuuttoa Suomeen ei täysin tulisi rajoittaa terrorismin uhan vuoksi.

Korhosen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi pitkässä juoksussa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta tällä hetkellä tilannetta on syytä arvioida hyvin rauhallisesti, eikä asia siis ole ajankohtainen. Suutari puolestaan kommentoi vaalikoneessa, että vain jäsenyys antaa turvatakuun ja huoltovarmuuden. Jarva kuitenkin on eri mieltä ja toteaa, että Suomen turvallisuuden varmistaa parhaiten onnistunut ja rauhantahtoinen ulkopolitiikkaa sekä voimakas puolustustahto suomalaisten keskuudessa.

Keskustalaiset ovat eri mieltä väitteen "Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa" suhteen. Jarva on lähes samaa mieltä väitteen kanssa, kun Korhonen on lähes eri mieltä. Suutari on Jarvan kanssa samoilla linjoilla.

Hajontaa kyllä ja ei -kysymyksissä

Kyllä ja ei -kysymyksissä esimerkiksi Nato-jäsenyys jakoi kansanedustajien mielipiteet. Jarvan ja Suutarin mielestä Suomen Nato-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää kansanäänestystä, Korhosen mielestä kyllä.

Suutari ja Korhonen näkevät, että edellisen eduskunnan hyväksymää lainmuutosta sukupuolineutraalin avioliittolain suhteen ei pidä mennä enää muuttamaan. Korhonen toteaa kohdassa, että eduskunta on tehnyt tästä jo päätöksen ja sen mukaan edetään demokraattisen lainvalmistelukaavan mukaan, ja kirkko tekee nyt omat ratkaisunsa. Jarva jätti kohdan tyhjäksi.