Yksi viesti tuli eduskuntavaaleissa selväksi: suomalaiset haluavat leikkauksia.

– Kansalaiset äänestivät puolueita, jotka tarjoavat suomalaisille leikkauksia. Ihmiset uskovat, että leikkaukset johtavat talouskasvuun. Suomessa on pitkä historia sillä, että se, joka luo pöytään kurjimmat madonluvut, pärjää vaaleissa. Sitä pidetään aitouden merkkinä, sanoo Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.

Yle kokosi kartan, joka näyttää, millaista talouspolitiikkaa Suomen kunnissa äänestystuloksen perusteella halutaan. Kunnan leikkausinto on päätelty kunnan kahden suurimman puolueen vaaliohjelmien ja ehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella. Vaikka äänestyspäätös on monien asioiden summa eikä äänestyskäyttäytymisestä voi suoraan päätellä äänestäjien talouspoliittisia näkemyksiä, antaa kartta silti aavistuksen siitä, millaisia talouslinajuksia eri puolilla maata kannatetaan.

– On kohtuullinen oletus, että äänestäjät olivat tietoisia talouspolitiikasta. He kyllä ymmärsivät, minkälaista talouspolitiikkaa he äänestivät, Railo sanoo.

Kaikki suuret puolueet ovat ilmoittaneet kannattavansa valtion talouden sopeuttamista leikkauksilla, vain leikkausten suuruus vaihtelee. SDP on ehdottanut leikkausten lisäksi omaisuus-, pääoma- ja haittaverojen korotuksia, perussuomalaiset varallisuusveron palauttamista.

Leikkauksia, muttei meidän kunnasta

Keskusta ja perussuomalaiset saivat vaaleissa eniten ääniä, ja ne muodostavat monessa kunnassa kahden suurimman puolueen kaksikon. Ylen vaalikoneessa vajaat 80 prosenttia perussuomalaisten ehdokkaista vastasi olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä, kun kysyttiin, pitäisikö valtion ja kuntien taloutta tasapainottaa ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Kunnat, joissa perussuomalaiset ja keskusta ovat kaksi suurinta puoluetta, on merkattu karttaan keskimmäisellä vihreän sävyllä. Tummimmalla vihreällä on merkattu ne kunnat, joissa suurimmat puolueet ovat keskusta ja kokoomus. Näissä kunnissa voisi äänestystuloksen perusteella olettaa olevan eniten kinnostusta talouden sopeuttamiseen säästöillä.

– Vaikka perussuomalaisten leikkauskohteet ovat epäselviä, on selvää, että puolue ajaa leikkauksia. Puolueen talousohjelma ei asetu perinteiselle oikeisto–vasemmisto-akselille. Toisaalta perussuomalaiset haluaisi palauttaa varallisuusveron, toisaalta puolue ajaa isoja leikkauksia, Railo sanoo.

Vaikka perussuomalaiset ja keskusta kannattavat leikkauksia, keräsivät ne ääniä monilla pienillä paikkakunnilla, joihin leikkaukset esimerkiksi kuntien valtionosuuksissa saattavat osua kipeästikin.

– Perussuomalaiset on luvannut, että palvelut säilytetään koko maassa. Keskustalla on maakunta-kotikunta-malli, jonka avulla puolue uskoo voivansa säilyttää kunnissa perusterveydenhuollon palvelut. Kaikilla puolueilla oli populismia mukana, kun ne sanoivat, että valtionosuuksista leikataan, mutteivät täsmentäneet, mitä se käytännössä tarkoittaisi, Railo sanoo.

– Vaikka puolueet kannattavat tiukkaa talouspolitiikka, kansalaiset tuntuvat luottavan siihen, että samalla puolueet kannattavat tasapainoista aluekehitystä ja leikkaukset toteutetaan niin, ettei oman alueen palveluista leikata, sanoo Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Signe Jauhiainen.

Alueen tilanne vaikuttaa

Jauhiainen toteaa, että kun suurimpia puolueita tarkastellaan vaalipiireittäin, erottuvat joukosta kaupungistuneimmat vaalipiirit, teollisuudesta riippuvaiset alueet sekä keskimääräisen teollisuuden alueet.

– Kaupungistuneimmissa vaalipiireissä, kuten Helsingissä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, kokoomus näyttää olevan suurin puolue. Teollistuneissa vaalipiireissä, kuten Satakunnassa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, työpaikkakehitys on ollut heikompaa viime vuosina, mutta silti näissä vaalipiireissä SDP on ollut kahden suurimman puolueen joukossa. Ehkä siellä teollisuuden ja vientivetoisen kasvun korostaminen on puhutellut äänestäjiä.

Toisaalta viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset keräsivät kannatusta nimenomaan niillä paikkakunnilla, joissa ihmisiltä oli loppuneet työt.

– SDP:llä on ollut vahvaa kannatusta esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden piirissä, mikä saattaa selittää vaalipiirikohtaista tulosta, Railo sanoo.

Paikkakunnan ilmapiirillä ja taloudellisella tilanteella voi olla merkittävä vaikutus äänestyspäätökseen.

– Luulen, että alueen tulevaisuuden näkymät varmasti vaikuttavat äänestyspäätökseen. Onko huoli tulevaisuudesta? Miten työllisyys ja väestö kehittyvät? Äänestyspäätökset voivat heijastaa sitä, mitä alueen taloudessa ja kehityksessä on aiemmin tapahtunut, Jauhiainen sanoo.

Vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä hän pitää liioiteltuna.

– Ehkä kyse on enemminkin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Maaseudulla ehkä äänestetään palveluiden ja alueellisen tasapainon puolesta, mikä näkyy kaupunkien ja pienten paikkauntien erilaisina äänestystuloksina.