Peleihin tottunut lapsi voi kaivata kirjalta seikkailullisuutta

Kirja ruokkii lasten mielikuvitusta ja ajattelukykyä. Kouluja kiertävälle kirjavinkkarille suorastaan hermostutaan, koska hän ei kerro, miten tarina päättyy. Lasten on luettava kirja itse.

kulttuuri
Lapsi lukee kirjaa.
Hanne Kinnunen / Yle

Perinteinen kirja sopii edelleen hyvin lasten käteen. Etenkin sellaiset lapset, joilla on kokemuksia kirjoista ja joille on esimerkiksi luettu lapsena paljon, tarttuvat useasti myös koulussa kirjaan helposti. Näin kertoo kirjavinkkari Teija Mursula, joka kiertää parhaillaan Kainuun alakouluja ja kertoo lapsille kirjoista.

– Osa nykyisistä lapsista on tottunut kuviin, peleihin ja muihin visuaalisen viestinnän muotoihin, joten heillä voi olla vaikeuksia löytää kirjaa. Silloin kirjoilta vaaditaan esimerkiksi seikkailullisuutta, jotta kirja sopisi heidän käteensä paremmin.

Hän ei usko, että tabletit tai e-kirjat muutaisivat tilannetta, koska kyseessä on vain erilainen väline kirjan lukemiseen.

– Perinteinen kirja on tutkimusten mukaan edelleen lasten mielestä hyvä. Se, mikä on mielestäni muuttanut lasten kirjallisuussuhdetta, ovat äänikirjat, joita on nykyisin hyvin saatavilla. Jos lapsen on vaikea keskittyä ja ymmärtää lukemaansa tekstiä, niin kuunteleminen voi olla helpompaa. Silloin lapsi voi kuuntelemalla päästä sisälle tarinoihin, ja motivaatio lukemisen harjoitteluun lisääntyy.

Nainen seisoo tiiliseinän edessä kirja kädessä.
Kirjavinkkari Teija Mursulan mukaan lapset ovat ihana kuulijakunta.Tiia Korhonen / Yle

Kirja ruokkii lapsen mielikuvitusta ja ajattelua monella tavalla. Lasten ja nuorten kirjoista oppii muun muassa tunteiden käsittelyä, keskittymistä ja sisäisten mielikuvien muodostamista, Mursula perustelee. Kirjoista saa myös paljon tietoa maailmasta.

– Jos saisin ottaa mukaani yhden kasvatuksellisen tai opetuksellisen välineen, niin ottaisin mukaani kirjan, koska se ei anna valmiita ratkaisuja. Kirjat auttavat ymmärtämään erilaisuutta ja sitä, mikä voima ystävyydessä on. Kirjoissa käsitellään myös vihan tunnetta, ja miten sen kanssa voi selvitä, tai mitä on rakkaus. Ne ovat suuria asioita.

Lasten ja nuorten kirjoja on hyvin tarjolla

Mursulan mukaan Suomen kirjastoissa on paljon tarjontaa lapsille ja nuorille. Hänen mielestään tarvetta olisi kuitenkin mieskirjailijoille, jotka kirjoittaisivat kirjoja pojille.

Jos saisin ottaa mukaani yhden kasvatuksellisen tai opetuksellisen välineen, niin ottaisin mukaani kirjan, koska se ei anna valmiita ratkaisuja.

Teija Mursula

– Nykyisin ollaan huolissaan nimenomaan poikien lukutaidosta. On tutkittu, että heikoista lukijoista 80 prosenttia on poikia, mikä on iso osuus. Monet vaikkapa 3.-luokkalaiset pojat kokevat kirjaan tarttumisen haasteena. Heitä auttaisi, jos heille olisi omasta elämänpiiristä tai harrastuksesta kertovia helppoja kirjoja, esimerkiksi jalkapallosta tai jääkiekosta. Urheilukirjoja on, mutta niissä päähenkilöt ovat usein 12- tai 13-vuotiaita, niissä on ihastumiskuvioita ja muuta.

Kirjavinkkari Teija Mursula on kiertänyt Kainuun kouluja kaikkialla muualla paitsi Hyrynsalmella ja Vaalassa. Näihin kuntiin hän aikoo ennättää vielä kevään aikana. Vierailuilla kirjavinkkari usein lukee valitsemansa näytteen kirjasta, ehkä hieman dramaattisesti, mutta ei paljasta, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Lapset ovat ihana kuulijakunta. Valitsen sellaisia kirjoja, jotka kutsuvat tunteita esiin, mutta kyllä siellä nauretaan ja jännitetään, että mitä sitten tapahtuu. Osa oppilaista suorastaan hermostuu siitä, etten kerro sitä, mutta kirjavinkkari ei saa kertoa. Silloin täytyy vain todeta, että sinähän voit lukea tämän kirjan itse.