Hyppää sisältöön

Hernekeittotorstai on uskonnollinen perinne: "Kelpaa kirkkoon kuulumattomillekin"

Hernekeittoa on syöty jo keskiajalla. Perjantai oli katolisen uskonnon mukaan paastopäivä, joten torstaisin syötiin tukevaa ja ravitsevaa ruokaa. Hernekeittotorstai onkin tutkija Merja Sillanpään mukaan uskonnollinen perinne.

Pannaria ja hernekeittoa. Armeijassa on torstai. Kuva: Yle

Suomessa siirryttiin protestanttiseen uskontoon jo 1500-luvulla, mutta katolisen uskonnon peruja olevasta hernekeittotorstaista ei luovuttu. Harva edes osaa yhdistää tätä perinnettä uskontoon.

– Huomattava osa väestä ei nykyään kuulu kirkkoon, mutta silti tämä tapa on säilynyt, kertoo ruokatutkimukseen perehtynyt filosofian tohtori Merja Sillanpää.

Sillanpään mukaan keskiajalta lähtöisin oleva perinne perustuu tukevaan syömiseen ennen paastonaikaa.

– Perjantai oli paastopäivä. Siksi torstaisin syötiin hernekeittoa, sillä herneitä riitti ja sekaan laitettiin lihaa sen verran mitä saatavilla oli. Sillä pärjättiin perjantain yli. Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaiseen. Se valmisteli pääsiäisen paastoon.

Hernekeitto maistuu nykyään muiden tekemänä

Hernekeitto kuuluu perinneruokiin monessa Pohjois-Euroopan maassa. Sen valmistaminen jää kuitenkin usein suurkeittiöiden vastuulle.

– Se on nykyihmisille vaikea ruoka valmistaa. Herneet pitää laittaa likoamaan edellisenä päivänä, eikä alusta asti tekeminen ja etukäteissuunnittelu ole kovin suosittua nykyään,  Merja Sillanpää toteaa.

.
.