Näinä päivinä puihin ilmestyy taidokkaita rakennelmia

Suomessa lintujen pesintä on alkanut. Yksi lintulaji tekee lähes kaksi metriä korkean pesän, toinen kutoo pienen ilmiömäisen taideteoksen. Kolmatta lajia ei kiinnosta rakentaa kummoista kotia, vaan pesä sutaistaan parissa päivässä. Aivan kuten ihmisissä, myös linnuissa on niitä, jotka hylkäävät kotinsa herkästi. Toisaalta on lintuja, jotka uhasta huolimatta pysyvät sinnikkäästi poikasten ja munien luona.

Kotimaa
Kalasääsken pesä
Aarnilla ja Elielilla on hyvät suojavärit.Sami Lyytinen / Yle

Osa lintulajeista on aloittanut jo pesintänsä.

– Sinisorsat ovat munineet hyvän aikaa sitten. Tietääkseni sorsapoikueita on jo nähty. Ulkosaaristossa haahkoilla on muninta käynnissä. Viherpeippo on aikainen pesijä. Rastaat aloittelevat pesintää aivan näinä päivinä.

Näin kertoi Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen Yle Radio Suomen Ajantasassa.

Pesiä nähdäkseen ei tarvitse olla varsinainen bongari. Helpoimmin havaittavia pesiä ovat harakan pesät. Äänekkäiden rastaiden pesät näkee keväällä selvästi lehtipuissa oksanhangoissa. Haara- ja räystäspääskyt ovat suorastaan riippuvaisia ihmisistä, koska niiden pesät ovat rakennuksissa.

Lokki kyhää pesän vauhdilla, pussitiainen loihtii taidokkaan rakennelman

Lokkien ensimmäiset pesäainekset alkavat lähipäivinä ilmestyä kaupunkien katoille. Lokki on nopeimpia pesien tekijöitä.

– Se saattaa olla yksi tai kaksi päivää, niin tekele on jo kasassa. Lokin pesähän on muutama ruohonkorsi pesäkuopan ympärillä – se on siinä.

Sen sijaan pesän tekeminen on ikuisuusprojekti petolinnuille, esimerkiksi kanahaukalle ja kotkalle, jotka pesivät vuosikausia samoissa pesissä.

Lokin pesä on muutama ruohonkorsi pesäkuopan ympärillä – se on siinä.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen

– Kannetaan uutta risua sinne päälle. Lopputuloksena saattaa olla jopa parin metrin korkuinen risulinna, sanoo Birdlife Suomen Tero Toivanen.

Pikkulinnuista taidokkaimpiin pesänrakentajiin kuuluu Toivasen mukaan pussitiainen. Se on uusi pesimälaji Suomessa. Pussitiainen pesii pääkaupunkiseudulla.

– Pussitiainen kutoo umpinaisen pesän ja siihen pitkän tunnelimaisen suuaukon. Se on todella taidokas rakennelma. Sitä ei parissa päivässä tehdä.

”Uskomatonta, että pesä pysyy paikallaan”

Pikkulinnut käyttävät pesämateriaalina sammalta, heinän- ja ruohonkorsia. Osa lajeista vuoraa pesän untuvilla.

Yle Radio Suomen Ajantasassa kysyttiin Tero Toivaselta, käyttääkö pikkulintu pikkulasten päästä kammattuja takkutukkoja, jos sellaisia laittaa puun oksalle.

– Kyllä hyvinkin voi käyttää. Mutta lemmikkieläinten karvat ovat erinomaista pesämateriaalia.

Uskomatonta, miten ne saavat pesän pysymään paikallaan ja kasassa.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Toivasen mukaan lintujen pesät ovat hämmästyttävän kestäviä.

– Se on varsin uskomatonta, miten ne saavat sen pesän pysymään paikallaan ja kasassa. Pesä saattaa olla hyvinkin ohuiden ruohovartisten kasvien varassa.

Hienoimmatkin vaivalla tehdyt pikkulintujen pesät ovat kuitenkin kertakäyttötavaraa. Syksyllä ne jätetään. Pesä jää puuhun, pikkuhiljaa maatuu ja seuraavana talvena se putoaa.

Linnun pesä voi olla myös liikkuvassa paikassa

Miksi jotkut linnut pesivät maahan, joka paikkana tuntuu turvattomalta?

– Linnut luottavat suojaväriinsä. Ihmisen lähestyessä maapesijöistä joku lehtokurppa ja kanalinnut lähtevät pesältään aivan vasta jalan alta, sanoo Tero Toivanen.

Erikoisimmista pesäpaikoista tunnetaan erityisesti harmaasieppo ja västäräkki.

– Pesä saattaa olla kukkaruukussa. Västäräkki voi tehdä pesän talviteloilla olleeseen veneeseen. Tai jos seinää vasten on erehdytty jättämään harja nojalleen, siihen joku päivä ilmestyä harmaasiepon pesä.

Suomessa on sellainenkin erikoisuus kuin lintu, jonka pesä liikkuu pitkiä matkoja.

– Räystäspääsky pesii saariston yhteysaluksilla. Kokonainen yhdyskunta seilaa edestakaisin kahden mantereen väliä. Ne pärjäävät aivan mainiosti, lentävät pesän mukana ja hakevat ravintoa ympäristön vesialueelta.

Herkimmin kotinsa hylkää huuhkaja, sisukkaimmin säilyttää haahka

Huuhkaja on tunnetuin esimerkki pesänsä herkästi hylkäävästä lajista. Myös laulurastas hylkää äärettömän herkästi pesänsä. Toisaalta monet linnut nopeasti tottuvat ihmiseen. Sellainen on esimerkiksi haahka.

– Hautovaa haahkamammaa saattaa päästä pesällä vaikka silittämään, kertoo Toivanen.

– Mutta tätä en kuitenkaan suosittele! hän tarkentaa heti perään.

Haudontavaihe on herkkä. Silloin lintu voi hylätä pesänsä, koska sillä on silloin vähemmän menetettävää.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Pesän hylkäämisessä ratkaisevaa on, kuinka pitkällä pesintä on. Mitä pidemmälle pesintä on edennyt, sitä epätodennäköisemmin häiriköinti johtaa pesän hylkäämiseen.

– Haudontavaihe on hyvin herkkä. Silloin lintu voi hylätä pesänsä, koska sillä on silloin vähemmän menetettävää.

Toivanen muistuttaa, että luonnonsuojelulain mukaan rauhoitetun linnun pesä tulee jättää rauhaan. Toisaalta ihmisen ja linnun yhteiselo on mahdollista, jos lintu tekee pesän esimerkiksi kesämökin verannan nurkkaan.

– Pienellä varovaisuudella ja huomaavaisuudella yhteiselo voi onnistua. Kyllä linnut tottuvat rauhalliseen, säännölliseen kulkemiseen aika helpostikin, sanoo Toivanen.

Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen haastattelu lintujen pesistä on kuultavissa kokonaisuudessaan Yle Radio Suomen kello 14:03 Ajantasassa maanantaina 27.4. sekä sen jälkeen Yle Areenassa.