Tutkimus: Maatalouden yleiset torjunta-aineet tappavat myös mehiläisiä ja kimalaisia

Luomuviljelijät ja mehiläistenhoitajat haluavat kieltää neonikotinoidit. Öljykasvien viljelijät pitävät niitä välttämättöminä. Ruotsalaistutkijoiden mukaan tutkimus osoittaa neonikotinoidien tuhoavan hyödyllisiä pölyttäjiä.

Ulkomaat
Kuvassa kimalainen.
Anssi Leppänen / Yle

Ruotsissa tehty laaja tutkimus vahvistaa käsityksen, että maataloudessa yleisesti käytetyt torjunta-aineet tuhoavat myös tärkeitä pölyttäjähyönteisiä.

Lundin yliopiston tutkijat asettivat kesymehiläisiä, villejä mehiläisiä ja kimalaisia myrkyttömille pelloille sekä pelloille, joita oli käsitelty neonikotinoidi-torjunta-aineilla.

Luomuviljelijöiden ja mehiläiskasvattajien järjestöt ovat jo kauan uumoilleet, että neonikotinoidit ovat haitallisia pölyttäville hyönteisille. Aineita tuottava kemianteollisuus on ollut eri mieltä.

Tutkijat uskovat nyt saaneensa selkeän vastauksen.

– Tutkimus osoittaa yksiselitteisesti, että kimalaisyhdyskunta menestyy olennaisesti huonommin käsitellyillä pelloilla kuin ei-käsitellyillä, kun taas villimehiläiset eivät onnistuneet lisääntymään käsitellyillä pelloilla lainkaan. Näiden kemikaalien vaikutus oli katastrofaalinen, sanoo tutkimukseen osallistunut Ingemar Fries Ruotsin televisiolle SVT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Kesymehiläisten osalta vaikutus ei ollut yhtä dramaattinen, koska yhdyskuntien koko on suuri. Jos kesymehiläisten yhdyskunnassa oli 10 - 20 000 yksilöä, ei ole yhtä ratkaisevaa, jos muutama tuhat kuolee, Fries kertoo.

Luomutuottajien järjestöt saivat kaksi vuotta sitten EU:ssa läpi väliaikaisen päätöksen, jonka mukaan neonikotinoidien käyttö kielletään. Kemianteollisuus on kuitenkin haastanut EU:n oikeuteen ja vaatii kiellon kumoamista. Ruotsin maataloudessa käytetyistä torjunta-aineista noin 30 prosenttia on ollut neonikotinoideja.

Myös maataloustuottajien keskuudessa aihe on arka. SVT:n haastattelussa Ruotsin öljykasvituottajien järjestö Svensk Raps pitää selvänä, ettei ala selviä ilman kyseisiä torjunta-aineita.

– On toki ikävä, että villimehiläiset ja kimalaiset kärsivät, mutta asiaa on punnittava sitä vasten, ettemme voisi kasvattaa näitä kasveja. En näe vaihtoehtoa sille, että suojaamme ainakin öljykasvit tuhohyönteisiltä, sanoo järjestön vt. toiminnanjohtaja Albin Gunnarsson.

Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Nature-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun).