Ysäribuumi liikuttaa kolmikymppisiä – YleX:n juontajan ympärille syntyi timanttinen yhteisö

Parrakas kuvismaikka soittaa vapaa-ajallaan 90-luvun eurodancea radiossa ja dj-keikoilla. Matti Airaksisen ohjelmalla on kymmeniätuhansia faneja, joiden kuvaamana syntyi joukkoistettu televisiodokumentti.

viihde
YleX:n juontaja Matti Airaksinen Parasta ennen -ohjeman fanien ympäröimänä.
Timanttinen jyystö on Matin termi, jolla hän kuvaa radio-ohjelmansa ydintä, 90-luvun eurodancea. Toisessa työssään kuvisopettajana hän neuvoo mediakurssilaisia, ettei studiossa voi lausua timanttista legendaa. Eli ei voi puhua ilman sisältöä. Videokaappaus / Yle

On perjantai ja YleX:n juontaja Matti Airaksinen soittaa eurodancea huippusuositussa _Parasta ennen _-ohjelmassaan. Pian kahdeksan vuotta täyttävä radio-ohjelma yhdistää ysärimusiikin faneja ja tarjoaa etkot alkavaan viikonloppuun.

1990-luku ja varsinkin sen ajan musiikki ovat jo nostalgian aallonharjalla. Näin ei ollut silloin, kun Airaksinen aloitti ohjelmansa vuonna 2007.

– En minä ole ketään käännyttänyt ysärimusikkiin. Se kiinnostaa ihmisiä, osa on kuunnellut sitä koko ajan. Teen viihteellistä ohjelmaa asiakaslähtöisesti. Voisin yhtä hyvin soittaa vaikka haitarimusiikkia, jos yleisö sitä haluaisi, huomauttaa Airaksinen.

_Parasta ennen _-ohjelman ytimessä on 90-luvun eurodance, josta Airaksinen käyttää termiä "timanttinen jyystö". Pandora, DJ Bobo, Cappella ja E-type kelpaavat nuoremmillekin.

– Kyllä osa nykynuorisostakin tykkää ysäristä. Heille se on uutta ja jotain erilaista. Keikoillakin käy nuoria, vaikka suurin osa porukasta on kolmikymppisiä tai vähän päälle.

Ysäribuumi näkyy populaarikulttuurissa laajemminkin.

– Sen ajan artistit keikkailevat nyt uudelleen. Musiikissa on viittauksia 90-lukuun – aiemmin otettiin lainoja ja sampleja 80-luvun musasta, nyt 90-luvun.

En minä ole ketään käännyttänyt ysärimusikkiin.

Matti Airaksinen

Miehen oma musiikkimaku on vielä nostalgisempaa – suosikit löytyvät 1960- ja 1970-lukujen rokista.

– Kukaan ei varmasti tiennyt vuonna 2007, että ysärimusiikista tulisi näin relevanttia. Tämä on hieno kasvutarina, joka on tapahtunut pikkuhiljaa. Ohjelman suosio ei ole ollut tarkoitushakuista, ja siksi siinä ehkä on onnistuttukin, Airaksinen pohtii.

Radio synnyttää harvoja tähtiä Suomessa

1990-luvun musiikin faneja eli ysäristejä löytyy paljon – Parasta ennen -ryhmässä Facebookissa on tällä hetkellä vajaat 32 000 jäsentä.

Laura Nummela ja vaaleanpunainen keikkalaukku.
Ysärikeikoilla Laura Nummelalla on mukana vaaleanpunainen pikkureppu. Platform-kengät ja farkut kuuluvat myös keikkavarustukseen.Yle / videokaappaus

Airaksinen ei pidä itseään suurena tähtenä, mutta ihmettelee silti radiojuontajien asemaa Suomessa.

– Muualla maailmassa radio luo tähtiä, jotka ovat yhtä suosittuja kuin tv-esiintyjät. Suomessa ei ole ollut oikein ketään Pertti Salovaaran jälkeen. Jotain on vialla, kun Suomessa ei kyetä luomaan sellaisia hahmoja. Radio on kuitenkin hyvin henkilökohtainen media, juontaja tähdentää.

4 200 kilsaa Matin perässä

Ysäristit ovat tiivis yhteisö, joka kiertää Matin perässä keikoilla ympäri Suomea. Näin tekee myös lahtelainen Laura Nummela.

Matti-fanitus alkoi kolmikymppisellä Lauralla ja hänen miehellään _Parasta ennen _-ohjelman kautta. Aluksi Laura osallistui ohjelman kilpailuihin tai Facebook-keskusteluun, sitten mukaan tulivat keikat ja _Parasta ennen _-risteilyt.

– Viime vuonna kävimme 16 Matin keikalla, minkä vuoksi ajoimme noin 4 200 kilometriä. Sitä kautta naamat ovat tulleet tutuksi ja olen saanut yhteisöstä hyviä ystäviä, joita keikoilla tapaan, Nummela kertoo.

Nummelan mukaan kyse ei ole oikeastaan fanittamisesta.

Olen saanut yhteisöstä hyviä ystäviä, joita keikoilla tapaan.

Laura Nummela

– Me olemme ihmisiä, joita yhdistää ysärimusiikki. Fanitin 1990-luvulla Hanson-bändiä, jonka fanitavaraa muun muassa tilasin ulkomailta, tässä ei ole kyse sellaisesta. Samanhenkinen yhteisö on tullut rakkaaksi. Ilman näitä ihmisiä en olisi esimerkiksi varmaan muuten koskaan käynyt Peräseinäjoella, ysäristi naurahtaa.

Ysäristijoukko kuvasi dokumentin

Laura Nummela on yksi paristakymmenestä ysärististä, jotka ovat kuvanneet materiaalia Kuningas Matti ja ysäristit -verkkosarjaan ja -televisiodokumenttiin. Fanit osallistuivat myös suunnitteluun. Kokonaisuudesta vastaavat Yleisradion ohjaajat Kaisa Alenius ja Harto Hänninen.

Airaksisen mukaan radiojuontamiseen liittyy anonymiteetti – dokumentissakin paljastetaan vain pieni pala miehen yksityisyydestä.

Parasta ennen -ohjelman faneja yhteiskuvassa.
Kuningas Matti ja ysäristit yhteiskuvassa. Joukkoistetusti tehty tv-dokumentti on harvinaisuus Suomessa.Yle / videokaappaus

– Dokumentti on eräällä tavalla kurkistus kulissien taakse. Vuorotteluvapaan vuoksi saatoin keskittyä vain radioon ja keikkoihin, sanoo kuvaamataidon opettajana työskentelevä Airaksinen.

Fanit itsekin haluavat pitää suhteensa Mattiin asiallisen kaukainen.

– Kyllä hän meidät tunnistaa ja vaihdamme kuulumisia keikoilla, mutta Matti ei ole Facebook-kaverini, enkä tiedä mitään hänen yksityiselämästään. Keikka-Matti partoineen on varmasti eri asia kuin hän yksityishenkilönä, Laura Nummela pohtii.

Fani pyyhe päällä telkkarissa

Ysäristien innokkuus kiinnosti ohjaajakaksikkoa, joka sai idean dokumenttiin työskennellessään Matti Airaksisen kanssa Retrolissun ysärit -televisiosarjan yhteydessä.

Laura Nummelaa pyydettiin mukaan kuvausprojektiin.

– Kyllähän tämä vaati vähän totuttelua. Työkaveri sanoi, että näin sinut pyyhe päällä telkkarissa ennen Satuhäät-ohjelmaa. Hauskaa on ollut tehdä tätä, ei kaduta yhtään, Nummela iloitsee.

Dokumentti Kuningas Matti ja ysäristit näytetään Yle Teemalla vappuaattona 30.4. klo 21.