Pohjanmaan hyvä työllisyystilanne vaarassa huveta

Pohjanmaan maakunnan maan parhaat työllisyysluvut ovat vaarassa luisua käsistä, mikäli kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Tällä hetkellä Pohjanmaan työttömyys kasvaa jopa muuta maata nopeammin. Yritysten ja julkisen sektorin hankala tilanne näkyy työttömyysluvuissa viiveellä.

Kotimaa
Kuvassa maassa lojuva likainen ja hylätty työrukkanen.
Anssi Leppänen / Yle

Työttömien määrä kasvaa Pohjanmaalla nyt maan keskiarvoa nopeammin. Vuoden takaisesta maaliskuusta työttömien osuus työvoimasta on kasvanut Pohjanmaan maakunnassa 13 prosenttia. Koko maassa, myös Etelä-Pohjanmaalla, kasvua on ollut 10 prosenttia. Vaikka työllisyystilanne on Pohjanmaalla edelleen maan paras, kehityksen suunta on huolestuttava.

– Käytännössä se tarkoittaa, että jos tämä tahti jatkuu, keskivertoa parempi tilanne on hupenemassa pois, sanoo Pohjanmaan Ely-keskuksen projektisuunnittelija Teemu Saarinen.

Matkaa muihin maakuntiin kuitenkin on vielä. Pohjanmaa on ainoa maakunta manner-Suomessa, jonka työttömyys on alle 10%. Se on jopa alle 9%.

– Monella yrityksellä on hankala tilanne ja on ollut monia yt-neuvotteluja viime vuosien aikana. Ne alkavat nyt näkyä. Alueelle on elintärkeää, että vienti vetää. Yrityksiltä tulee nyt hiukan myönteisempää viestiä, mutta se näkyy työllisyystilanteessa viiveellä, pohtii Saarinen.

Miksi pohjalaismaakunnat pärjäävät?

On kuitenkin muistettava, että pohjalaismaakuntien tilanne on selvästi monia muita parempi. Pohjanmaan työttömyysprosentti oli maaliskuussa Ely-keskuksen mukaan 8,8%, Etelä-Pohjanmaan luku oli 10,9%. Kun esimerkiksi naapurissa Pirkanmaalla sama luku oli 15% ja Keski-Suomessa jopa 17,3%.

Hämmästyttäviä alle neljän prosentin työttömyyslukuja löytyy mm. Pedersörestä ja Luodosta.

– Pohjalaismaakunnissa on kohtuullisen monipuolinen elinkeinorakenne. Lisäksi tällä alueella ei ole merkittäviä puuteollisuus- ja ict-sektorin toimijoita, muutamaa Pohjanmaan kuntaa lukuunottamatta, joten tästä viime vuosien rakennemuutoksesta on säästytty, selittää Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen strategiapäällikkö Timo Takala.

Pahiten rakennemuutoksesta on kärsinyt Kaskinen Pohjanmaalla, jonka työllisyys ei edelleenkään ole lähtenyt merkittävään kasvuun. Kaskisten työttömyysaste on 17,1%.

Rannikon menestyvä vientiteollisuus on alueelle elintärkeä. Se on yhtä lailla tärkeä myös Etelä-Pohjanmaan maakunnalle, jonka yrityksistä moni on alihankintasuhteessa Pohjanmaan vientiyrityksiin.

– Elinkeinoelämä ei noudata hallinnollisia maakuntarajoja, joten tottakai vetureiden tilanne luonnollisesti vaikuttaa pitkälle sisämaan suuntaan, sanoo Takala.

Uusia työpaikkoja ei synny

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on onnistunuttu työpaikkojen säilyttämisessä ja myös avoimia työpaikkoja on tälläkin hetkellä. Ongelmana tuntuu olevan se, että uusia työpaikkoja ei synny.

– Maaliskuun lopulla Etelä-Pohjanmaalla oli töitä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Oli runsaasti mm. kausityötä tarjolla seurakuntien ja kuntien puutarhatyöntekijöille. Avoimia työpaikkoja on, mutta paljonko on tosiaan nettouusia ja jatkuvia työpaikkoja, se on ratkaisevampaa työllisyyskehityksen kannalta, kertoo Takala.

Pitkään on jo sanottu, että ensi vuonna näyttää paremmalta, mutta sitä ensi vuotta ei vielä niin selkeästi ole tullut

Timo Takala, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus

Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla lomautettujen määrä on viime vuosina ollut maan korkeimpia.

Sekä Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaalla myös pitkäaikaistyöttömien, nuorten alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työllistämisessä on ollut vaikeuksia.

– Se kertoo siitä, että rekrytointikynnys on korkealla. Vaikka esimerkiksi nuorten eteen on tehty toimenpiteitä ja nuorisotakuu on voimassa, mitään taikatemppuja ei pystytä tekemään.

– Ongelmissa ovat sekä yritykset että julkinen sektori. Pitkään on jo sanottu, että ensi vuonna näyttää paremmalta, mutta sitä ensi vuotta ei vielä niin selkeästi ole tullut, toteaa Timo Takala Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.