Myyrätuhojen laajuus vaihtelee

Myyräkantojen tavanomaista suurempi vaihtelevuus heijastuu tänä keväänä havaittujen myyrätuhojen määrään Etelä- ja Keski-Suomessa. Myyräkannat ovat kääntyneet laskuun, ja paikoin runsaat myyrätuhot helpottavat tänä vuonna. Pohjoisessa myyrähuippu on vasta edessä.

luonto
Maamyyrä järsii taimia ja muuta kasvustoa lumikinosten alla.
Mika Moksu / Yle

Myyräkannat ovat pienentyneet viime syksyn huipun jälkeen Etelä- ja Keski-Suomessa - Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan korkeudelle asti.

– Viime syksyn myyräkantojen huippu oli laikuttainen. Muun muassa Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla peltomyyrä on aiheuttanut vahinkoja monin paikoin esimerkiksi omenapuille, kertoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitoisesta.

Hän ennustaa, että myyrätuhojen määrä pienenee luonnollisen myyräkannan vaihtelun myötä tulevien parin vuoden aikana.

Suomen eri myyrälajikkeista peltomyyrä syö taimia ja kasveja lumihangen alla, metsämyyrä kiipeilee havupuihin syöden latvuksia, ja vesimyyrä aiheuttaa vahinkoja juurakoille maan alla, Heikki Hiilamo kuvailee.

Pohjoisessa myyrähuippu vasta alkamassa

Myyräkannat vaihtelevat noin kolmen vuoden sykleissä, joten nyt myyrätuhoista kärsineet alueet pääsevät lähivuosina vaihteeksi helpommalla. Syklit eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä kautta maan.

– Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen myyrähuippu on vasta muodostumassa, Heikki Henttonen ennustaa.

Pohjois-Pohjanmaalla myyräkantojen vaihtelu seuraa välillä eteläisempää sykliä, välilä pohjoisempaa.

Ekologi Katja Korpelan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tulevaisuudessa on entistä hankalampaa ennustaa, milloin myyrät aiheuttavat paljon tuhoja ja levittävät myyräkuumetta. Ilmastonmuutos vaikuttaa myyrä- ja petokantoihin entistä monimutkaisemmalla tavalla.