Uutta tietoa talvisodasta: Suomen ilmavoimia kiellettiin pommittamasta kaupunkeja talvisodan aikana

Harrastajahistorioitsija Seppo Jyrkisen asiakirjahavainnot kertovat suurelle yleisölle uutta tietoa Suomen sotahistoriasta. Jyrkisen mukaan Suomi esti siviilikohteiden pommittamisen, sillä se ei halunnut raaistaa sotaa tarpeettomasti.

ilmiöt
Ilmapommituksen tuhoja Helsingissä 30.11.1939.
Ilmapommituksen tuhoja Helsingissä 30.11.1939.SA-kuva

Sotahistoriaa harrastuksenaan tutkiva Seppo Jyrkinen sai vuosikymmeniä sitten vihjeen lukiessaan edesmenneen upseerin ja hävittäjälentäjän Jorma "Joppe" Karhusen tuotantoa.

Karhunen vihjasi, että Suomen ilmavoimia kiellettiin pommittamasta neuvostoliittolaisia kaupunkeja ja näin vahingoittamasta siviilejä.

Vihje jäi elämään Jyrkisen mieleen. Hän löysi lopulta Arkistolaitoksen ylläpitämästä digitaalisesta nettiarkistosta vanhoja sodanaikaisia asiakirjoja. Ne kertoivat, että pian talvisodan sytyttyä ilmavoimien ainoan pommitusrykmentin komentaja antoi käskyn, jossa hän kielsi kaupunkien pommittamisen.

Käsky oli ehdoton.

– Kaupunkeja ei saa pommittaa, Jyrkinen toistaa käskyn sanasta sanaan.

– Tässä on silmiinpistävää se, että se on aivan tavallinen sotilaallinen käsky. Yksi käsky muiden joukossa. Se ei ollut propagandakäyttöön tarkoitettu "miekantuppipäiväkäsky", Jyrkinen kertoo.

Jyrkisen havaintojen mukaan käsky annettiin kaksi viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen.

Kostomentaliteettia ei hyväksytty, vaikka lentäjilläkin oli omaisia menehtynyt sodassa.

Seppo Jyrkinen

– Talvisodan ensimmäisenä päivänähän Suomi kohtasi itse ilmaterrorin Helsingin pommituksissa. Vajaa satakunta ihmistä menetti henkensä. Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että Englannin ja Yhdysvaltojen ilmavoimat kyllä pommittivat surutta siviilejä. Samaa tekivät saksalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Jyrkisen mielestä Suomi teki voimakkaan eettisen valinnan, joka poikkesi muista maista.

Jatkosodassa kaupunkien pommitukseen lupa, mutta siviilien vahingoittamista piti edelleen välttää

Jyrkinen havaitsi myös, että Suomi pitäytyi valinnassaan myös jatkosodan aikana, kun Saksa taisteli Suomen kanssa samalla puolella. Jatkosodan alussa käskyä kuitenkin lievennettiin.

– Sallittiin Lotinanpellon, Aunuksen ja Petroskoin pommituksia. Mutta kun nämä käskyt oli annettu, niin heti seuraavana päivänä lentolaivue 44 sai käskyn, että siviilejä ei saa pommittaa. Eli siviilien vahingoittamiskiellosta pidettiin kiinni, vaikka kaupunkien alueilla olleita sotilaallisia kohteita sai pommittaa.

Jyrkinen näkee, että käskyillä haluttiin kieltää sodankäynnin tarpeeton raaistuminen.

– Vaikka sotaa käydään niin kyseessä ei ole ihmisten tappaminen, vaan poliittisten tavoitteiden saavuttaminen.

"Työt on hoidettava asiallisesti"

Siviilien vahingoittaminen oli toisessa maailmansodassa laajaa.

– Varsinkin länsimaiden pommitukset ovat hyvin tunnettuja ja Neuvostoliitto pommitti Suomea varsin raskaasti. Helsingin suurpommitukset ovat samassa suuruusluokassa kuin hyvin tunnettu Dresdenin kaupungin tuhoaminen vuonna 1945.

Suomen ilmavoimien pommituskielto ja sen valvonta kertoi Jyrkisen mielestä lentäjille, että heidän piti hoitaa oma sotatyönsä asiallisesti.

– Henkilökohtaiset tuntemukset eivät saaneet vaikuttaa. Kostomentaliteettia ei hyväksytty, vaikka lentäjilläkin oli omaisia menehtynyt sodassa.

Siviilikohteiden pommittamiskiellosta on Suomessa pidetty vähän ääntä.

– Suomalaiset ovat vähän ujoja kertomaan, kun on itse toimittu oikein. Kaivetaan enemmän negatiivisia seikkoja esiin, Jyrkinen analysoi.

Jyrkinen julkaisee pommituskieltoa koskevan artikkelinsa internetsivuillaan sunnuntaina.