Millainen on kansan oikeustaju?

Kun rikoksista vaaditaan annettavaksi kovempia tuomioita, perusteluna on usein yleinen oikeustaju. Mutta mitä sillä tarkoitetaan – ja miten oikeustajua voi mitata?

Kotimaa
Lakikirjoja hyllyssä.
Yle

Kansan oikeustajuun vedotaan usein poliittisessa keskustelussa silloin, kun vallitsevaa rangaistuskäytäntöä halutaan muuttaa ankarampaan suuntaan.

Tänä vuonna julkaistu pohjoismainen tutkimus pyrki selvittämään, vaativatko kansalaiset kovempia tuomioita kuin mitä tuomioistuimet langettavat. Tutkimuksessa todettiin, että ihmiset olivat valmiit antamaan tuomareita ankarampia vankilatuomioita helposti silloin, kun aihetta käsiteltiin yleisellä tasolla.

– Mitä kauempana ja vieraampana ihmiset kokevat ilmiön olevan, sitä ankarampi heidän oikeustajunsa on, toteaa tutkimuksen tekemiseen osallistunut oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen.

Neljässä maassa toteutetussa tutkimuksessa kansan oikeustajua testattiin postitse lähetetyillä rikoskuvauksilla, joista heitä pyydettiin määrittelemään sopiva tuomio. Tämän jälkeen osa vastaajista näki fiktiivisiä videoita oikeuskäsittelystä ja osallistui keskusteluihin, joissa he saivat lisätietoja rikoksesta ja rangaistuskeinojen vaikutuksista. Kysely täytettiin eri vaiheiden jälkeen uudelleen ja tuloksia verrattiin tuomareiden määrittelemiin esimerkkituomioihin.

Tieto lisää ymmärrystä

Yksi tutkimuksen keskeinen tulos oli, että rikostapauksista, niiden osapuolista ja rangaistusten vaikutuksista saatava lisätieto selvästi vähensi kansalaisten halukkuutta jakaa kovia tuomioita.

– Esimerkin avulla tapaukset inhimillistyvät ja tulevat helpommin ymmärrettäviksi. Voi ajatella, että lisätiedon saaminen vaikuttaa kansalaisiin samaan tapaan kuin tuomioistuimiin. Lopullinen arviointi tapahtuu vasta sen jälkeen, kun osapuolia on kuultu ja saatu muu asiaan liittyvä informaatio, Kinnunen sanoo.

Tutkimustulos herättää kysymyksen siitä, voisiko rikosten oikeusprosessista tehdä helppotajuisemman ja helpottaa kansalaisten tiedonsaantia.

– Tietysti voi miettiä, että pitäisikö tuomioistuinlauselmat kirjoittaa nykyistä kansantajuisemmin. Mediallakin on tässä rooli – yleensä oikeusjutuista kaivetaan esiin se raain ja hätkähdyttävin osuus, Kinnunen toteaa.

Suomessa ensikertalaisille lievemmät tuomiot

Tutkimus toteutettiin Suomessa vain osittain, kansalaisille lähetettynä yksittäisenä postikyselynä. Tuomareiden antamat esimerkkituomiot olivat suurelta osin yhteneviä eri maiden välillä, mutta esiin nousi myös selkeä poikkeus.

– Suomessa tuomarit antoivat kolmessa rikostyypissä ensikertalaiselle lievemmän tuomion verrattuna muiden Pohjoismaiden tuomareihin ja suomalaisiin kyselyvastaajiin, Kinnunen kertoo.

Suomalaiset tuomarit antoivat raiskauksesta, pahoinpitelystä ja parisuhdeväkivallasta kertovissa esimerkeissä muun rangaistuksen kuin vankilatuomion, jos tekijä oli ensikertalainen. Muissa Pohjoismaissa näistä rikoksista annettiin vankilatuomioita huomattavasti herkemmin myös ensikertalaiselle.

Eri maiden kyselytuloksia verrattaessa myös suomalaiset kansalaiset antoivat keskimäärin lievempiä tuomioita ensikertalaisille kuin ruotsalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset vastaajat. Rikoksenuusijoille annettavia tuomioita verrattaessa erot maiden välillä tasoittuivat niin kansalaisten kuin tuomareiden vaatimien tuomioiden osalta.

Lähde: The public sense of justice in Scandinavia: A study of attitudes towards punishments (Balvig et al. 2015)

A2 Tuomio-ilta tiistaina 28. huhtikuuta Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa klo 21–23.10.