Venäjän talousvaikeudet uhkaavat kaikkien aikojen kalleimpia jalkapallokisoja

Maailman jalkapallomahdiksi pyrkivän Venäjän kisajärjestelyt etenevät viivytysten, lykkäysten, supistusten ja kustannusten nousun kautta kohti vuoden 2018 kesää.

Ulkomaat
Stadionia rakennetaan.
Kisojen suurin yksittäinen korjaushanke on Moskovan Luzhniki -hallin muuttaminen lähes 90 000 paikkaiseksi.Yle

Jo nyt kisojen arvioidaan maksavan yli 30 miljardia euroa eli kaksi kertaa enemmän kuin edelliset, Brasilian viimevuotiset mm-kisat.

Kustannuksia nostaa se, että kisat järjestetään yhdessätoista kaupungissa. Kisaisännyydestä vastaavat Moskovan lisäksi Pietari, Sotshi, Kazan, Saransk, Kaliningrad, Volgograd, Donin Rostov, Nizhny Novgorod, Jekaterinburg ja Samara.

Lähes 50 prosenttia kaikista kustannuksista johtuu isäntäkaupunkien sisäisen ja kaupunkien välisen infrastruktuurin heikosta kunnosta. Rakennuskohteita on noin 300, joista vain 12 liittyy uusien stadionien rakentamiseen tai vanhojen kunnostamiseen.

Muut kohteet ovat maanteitä, rautateitä, siltoja, asemia, lentokenttiä ja hotelleja.

Kaliningradissa kustannuksia nostaa se, että uusi stadion päätettiin rakentaa keskustan läheiselle suoperäiselle saarelle, joka pitää ensin kuivattaa. Tarkoitus on rakentaa myöhemmin stadionin ympärille kokonaan uusi kaupunginosa.

Kahden kriisin varjossa

Kisojen valmisteluja vaikeuttavat sekä talouskriisi että Ukrainan kriisi.

Kisojen pääjohtaja Aleksei Sorokin myönsi Yle Uutisille, että talouskriisi ei voi olla vaikuttamatta rakennushankkeisiin, sillä ruplan kurssi vaikuttaa kaikkeen. Rupla on menettänyt vuodessa noin puolet arvostaan.

Ruplan romahdus ja Ukrainan kriisistä aiheutuneet talouspakotteet vaikeuttavat erityisesti ulkomaalaisten rakennusmateriaalien hankintaa, ja niiden tilalle on pitänyt hankkia korvaavia tuotteita Venäjältä. Tämä on johtanut joidenkin kohteiden viivästymiseen ja alkuperäisten rakennusohjelmien supistumiseen.

Esimerkiksi Kaliningradiin rakennetaan nyt 35 000 –paikkainen stadion, kun alun perin suunniteltiin 45 000 –paikkaista.

Boikottiuhka ei häiritse

Kisajärjestäjä Venäjää on syytetty paitsi sekaantumisesta Ukrainan asioihin, myös muun muassa ihmisoikeusloukkauksista ja korruptiosta sekä uhattu boikoteilla. Venäjän on myös epäilty keplotelleen kisaisännyyden itselleen vilpillä.

Venäjällä syytöksistä tai uhkailuista ei piitata lainkaan. Kisaisännyys on Venäjälle erityisen arvokas siksi, että se järjestää jalkapallon maailmanmestaruuskisat ensimmäisenä Itä-Euroopan maana.

Kisoista on tarkoitus tehdä Sotshin olympialaisten veroinen menestys kustannuksista välittämättä. Kisakohteiden myös luvataan valmistuvan ajoissa.

Otteluihin myydään yli 3 miljoonaa lippua, joista kolmasosan arvioidaan menevän ulkomaalaisille.

Aleksei Sorokinin mukaan Venäjälle odotetaan kisojen ajaksi eli 8.6. - 8.7.2018 yli 700 000 kisaturistia.

Houkutuksena on se, että kisaturisti pääsee Venäjälle ilman viisumia. Kisajärjestäjä lupaa turisteille lisäksi ilmaisia kuljetuksia kisakaupunkien välillä, jos turisteilla on esitettävänään otteluihin hankitut liput.

Kaupunkilaisille riemu vai riesa?

Kisaisäntinä toimivissa kaupungeissa kisoihin suhtaudutaan ristiriitaisesti.

Useimmilla paikkakunnilla kisat koetaan mahdollisuudeksi saada ilmaista valtion rahaa myös muiden välttämättömien infrastruktuurikohteiden toteuttamiseen.

Esimerkiksi Kaliningradissa ohjelma on jo selvästi jouduttanut muun muassa katujen ja siltojen korjausta.

Valmiina on jo yksi hotellikin. Niitä tarvitaan kyllä lisää, jos kerran tulee enemmän turisteja, arvelee kaliningradilainen Aleksandr Tsestakov.

Oksana Bonder puolestaan uskoo kisojen tuovan kaupunkiin uusia työpaikkoja, jotka ovat tarpeen erityisesti nuorille.

Koko kisaprojekti työllistää kisakaupungeissa yhteensä jopa satatuhatta ihmistä joka vuosi kisoihin saakka.

Mutta kisoihin suhtaudutaan myös epäillen. Kisarakentamisesta Kaliningradissa vastaava aluehallinnon varajohtaja Aleksandr Rolbinov toppuuttelee turhia toiveita. Kaikkia kohteita ei hänen mukaansa kyetä toteuttamaan samanaikaisesti.

Tärkeintä on saada valmiiksi kisojen kannalta välttämättömimmät kohteet, muut voidaan toteuttaa myöhemmin, hän sanoo.

Andrei Korisov puolestaan ihmettelee koko projektia. Hänen mielestään ei ole mitään järkeä tuhlata kriisin keskellä valtavasti rahaa jalkapalloon, kun rahat tarvittaisiin helpottamaan tavallisten ihmisten elämää.

Kisoihin upotetut miljardit herättävät myös kateutta kisakaupunkien ulkopuolella.

Marja Manninen, Yle, Kaliningrad / Moskova