Rattoradiossa kuka tahansa voi olla radiojuontaja

Oululaisten opiskelijoiden pyörittämä vappuradio tulvii radioaalloille nyt kolmatta kertaa. Lähetystä voi kuunnella tänä vappuna 23.-30.4. kellon ympäri.

vappu
Rattoradion juontajat Topi Hallikainen ja Jussi Meriläinen juontamassa radiostudiossa.
Noora Takamäki / Yle

Rattoradion ohjelmakartalta löytyy yli kolmekymmentä ohjelmaa ja juonnettua ohjelmaa on kellon ympäri. Suurin osa ohjelmista on tunnin tai kahden mittaisia, mutta keskiyöstä jaksetaan painaa aina aamukahdeksaan asti samojen juontajien voimin.

– Yö on helpointa jakaa yhteen pitkään jaksoon. Ne, jotka haluavat, saavat valvoa yhteen putkeen, päätoimittaja Elina Salo sanoo.

Salo ei ole yöjuontoja testannut, mutta Rattoradion ensimmäinen päätoimittaja Outi Toivonen muistelee kahdeksantuntisia juontoja hyvillä mielin.

– Kahvia kului paljon ja mahtavat apurit toivat meille syötävää keskellä yötä. Neljän aikaan oli sellainen olo, että kuinka kauan tätä pitää vielä jaksaa. Onneksi juhlimasta tulevat kuuntelijat alkoivat aamuyöllä antamaan vähän vastakaikua ja niin sitä vaan kummallisesti taas jaksoi, Toivonen kertoo.

Vappuradion parissa puuhaa iso joukko opiskelijoita

Rattoradio ei olekaan aivan tavallinen radio. Se elää vain noin viikon vuodessa. Vuodesta 2013 joka vappu oululaiset ovat saaneet kuunnella omaa, opiskelijoiden tekemää vappuradiota.

– Tampereella on Rakkauden vappuradio ja tein sinne vuonna 2012 kaverin kanssa täällä Oulussa pari juttupätkää. Sitten ne kysyivät meiltä, että miksi ihmeessä meillä ei ole täällä Oulussa omaa vappuradiota. Siitä idea alun perin lähti, Toivonen kertaa Rattoradion syntyvaiheita.

Sitten ne kysyivät meiltä, että miksi ihmeessä meillä ei ole täällä Oulussa omaa vappuradiota.

Outi Toivonen

Hommassa ei turhia jarruteltu. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin pidettiin perustamiskokous ja oululainen vappuradio oli syntynyt.

Tekijöitä on tänä vuonna Salon laskelmien mukaan noin 70. Kaikki eivät suinkaan ole äänessä, vaan moni vastaa tekniikasta ja siitä, että homma rullaa eteenpäin niin kuin on suunniteltu. Vaikka radion pyörittäminen tuntuu lähes ammattimaiselta, ei tekijöiden tarvitse huolehtia tulorajoista ja opintotukien palautuksista.

– Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, minkäänlaista palkkaa ei tästä saa. Omaa aikaamme saamme tähän tuhlata, Salo nauraa.

– Ja kuinka moni tekniikan tai muun alan opiskelija pääsee ikinä radioon juontamaan? Se on varmaan se mahtava palkinto, minkä jokainen tästä saa, Toivonen jatkaa.

Salo on prosessitekniikan opiskelija ja Toivonen on puolestaan loppusuoralla ympäristötekniikan alan opinnoissaan. Tekijäporukka on kuitenkin poikkitieteellistä.

– Teekkarit ovat vain sattuneet saamaan hyvän idean aluksi ja lähteneet tähän mukaan. Siitä on kiittäminen teekkareiden laajoja sosiaalisia piirejä, Salo kertoo.

Häröpallot saavat tehdä omanlaistaan radiota

Kanavan tarkoituksena on Toivosen sanojen mukaan tarjota laidasta laitaan kaikille jotain. Sen huomaa myös ohjelmakartasta, jolla pilkahtelee esimerkiksi Eksistentiaalista kriisiä, AAA-kerhoa ja Häröpalloja.

– Häröpallot on itse asiassa minun keksimäni, koska juontajakaksikko ei millään keksinyt ohjelmalleen nimeä ja jotain oli nettisivuille pakko keksiä. Muuten ohjelmat ovat kyllä tekijöidensä näköisiä ja jokainen saa tehdä sitä, mitä haluaa, Salo nauraa.

Jotain salamyhkäistä rattoradiolaisissa on. He nimittäin haluavat pitää radiostudionsa paikanvisusti salassa.

Viime vuonna laitettiin aina biisien ajaksi tuulettimet hurisemaan.

Elina Salo

– Meillä on täällä aika arvokkaita laitteita ja paljon ihmisten omaisuutta, niin me ei haluta, että täällä olisi hirveästi ylimääräisiä hengailemassa. Suurin osa tavarasta on kumminkin lainatavaraa, eikä haluta, että se voisi vahingoittua, Salo kertoo.

Salaisuuksista huolimatta rattoradiolaiset ottavat kuulijansa monin tavoin huomioon.

– Meillä on shoutbox nettisivuilla ja sen lisäksi Irc-kanavaa, Twitteriä, Instagramia, Facebookia ja mitä näitä nyt on, Salo nauraa ja jatkaa, että ainakin niitä kanavia pitkin kuulijat pystyvät olemaan studioon yhteydessä.

Piristystä studio kaipaakin, sillä jo ennen puolta päivää pienessä studiossa lämpötila on yli 30 astetta.

– Viime vuonna laitettiin aina biisien ajaksi tuulettimet hurisemaan, pitäisi tehdä niin nytkin, Salo kertoo.

– Ei auta, vaikka meillä oli ikkunatkin auki koko viime yön, aiempi päätoimittaja Tommi Portti sanoo.

– Eikä edes se, että öisin on vielä pakkasta, Toivonen jatkaa nauraen.

Noora Takamäki