Suomalaisten rokotesuojasta vain arvioita – omien tietojen selvittäminen salapoliisityötä

Jos rokotuksesi eivät ole voimassa, saatat sairastua vakavasti vaikka puutarhatöissä saamastasi nirhaumasta. Rokotusten selvittäminen on hankalaa, koska tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä. Aikuisten rokotekattavuudesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri.

Kotimaa
Kuvassa miestä pistetään olkapäähän
Raila Paavola / Yle

Aikuisen ihmisen on itse huolehdittava siitä, että oma rokotussuoja on ajan tasalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo rokotetietojen jäljittämisen olevan hankalaa.

Ensimmäiset rokotukset ihminen saa neuvolassa, sen jälkeen kouluterveydenhuollossa ja armeijassa. Sittemmin rokotteita saatetaan pistää opiskelijaterveydenhuollossa ja vaihtelevasti yksityisellä sekä julkisella puolella.

– Se on melkoista salapoliisityötä. Pitää ottaa yhteyttä jokaiseen paikkaan, jossa on mahdollisesti saanut rokotuksen, pyytää sairauskertomustietoja ja katsoa, onko siellä mainintaa rokotuksesta vai ei.

Syy siihen, että rokotustiedot eivät ole yhdessä ja samassa potilastietojärjestelmässä, on se, että kunnat päättävät tietojärjestelmistään itse. Moni käyttää myös yksityisiä palveluita, jossa on omat järjestelmänsä.

– Keskitettyä, koko maan kattavaa tiedonkeruujärjestelmää, josta aikuisen rokotustiedot selviäisivät helposti, ei vieläkään ole, Puumalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että jos rokotetiedot olisivat keskitetysti yhdessä järjestelmässä, myös THL voisi seurata aikuisten rokotuskattavuutta nykyistä paremmin. Tällöin myös ihmisten itsensä olisi helpompi pysyä selvillä rokotesuojastaan.

Rokotteita jäljitetään opiskelijoiden terveydenhuollosta

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Rokotukset kirjataan potilastietojärjestelmiin ja paikoin lisäksi potilaan terveyskorttiin.

Lahdessa opiskeluterveydenhuollossa palveluneuvojana työskentelevä Tarja Peräinen-Lundahl kertoo, että entiset opiskelijat kyselevät rokotustensa perään silloin tällöin, ehkä kerran pari kuukaudessa.

Keskitettyä, koko maan kattavaa tiedonkeruujärjestelmää, josta aikuisen rokotustiedot selviäisivät helposti, ei vieläkään ole.

Taneli Puumalainen

– Niitä kysytään ja ne myös saadaan selville, jos kysyjä on lahtelainen. Jos soittaja on lähtöisin ulkopaikkakunnalta, hänen täytyy kääntyä entisen kotikuntansa puoleen. Tieto löytyy arkistoista.

Jokaisella paikkakunnalla on oma arkistonsa, josta tiedot vanhoista rokotuksista löytyvät.

Opiskelijaterveydenhuolto on yksi paikka, jossa nuori saa tarvittaessa kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvia rokotteita.

Rokotusohjelmaan sisältyy kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta suojaava rokote, joka uusitaan kymmenen vuoden välein sekä yhdistelmärokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Jälkimmäinen rokote annetaan eikä tehosteita tarvita.

– Niiden, jotka syntyvät nyt tai ovat syntyneet parin vuoden sisällä, potilastiedot tallentuvat jo sähköisiin järjestelmiin. Heistä kaikki tieto tallentuu yhteen paikkaan. Mutta esimerkiksi itse en näe omia vanhoja tietojani samalla tavalla, eikä niitä koskaan saadakaan sähköiseen järjestelmään, Peräinen-Lundahl selventää.

Rokotekattavuudesta vain arvioita

Koska rokotustiedot tallentuvat eri järjelmiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole tarkkaa tietoa suomalaisten aikuisten rokotesuojasta. Rokotusohjelmayksikön päällikkö Taneli Puumalainen uskoo, että suoja on kuitenkin hyvällä tasolla.

Niiden, jotka syntyvät nyt tai ovat syntyneet parin vuoden sisällä, potilastiedot tallentuvat jo sähköisiin järjestelmiin.

Tarja Peräinen-Lundahl

– Mutta on totta, että tarkkaan sitä ei tiedetä, koska meillä ei ole rokotusrekisteriä tai tutkimusta, jossa asiaa selvitettäisiin. Saamme epäsuoraa tietoa tutkimalla verinäytteistä vasta-aineita. Siitä voimme päätellä eri ikäisten keskimääräistä suojaa vaikka jäykkäkouristusta vastaan, Puumalainen sanoo ja lisää:

– Yksilötason tietoja meillä ei ole, että kuka on ottanut rokotteen ja kuka ei.

Taneli Puumalainen muistuttaa, että Kanta-järjestelmä yhdistää lähivuosina eri terveystietojärjestelmät ja todennäköisesti myös rokotetiedot.

Lasten rokotuskattavuudesta Suomessa on hyvin tietoa, jota on kerätty tutkimuksissa yli vuosikymmenen ajan. Kunnista noin 80–90 prosenttia toimittaa lasten rokotustiedot nykyään myös yhteiseen rekisteriin.

– Voimme arvioida aikuisten tilannetta myös siitä peilaten. Pikkulasten rekisteri on nopeuttanut muunkin terveystiedon keräämistä yhteen paikkaan, Puumalainen sanoo.

Rokottamattomalla todellinen riski sairastua

THL:n Taneli Puumalainen uskoo suomalaisten asenteen rokottamista kohtaan olevan kohtalaisen myönteinen. Rokotuskriittisyydestä puhutaan paljon, mutta puheet vahvistavaa tutkimusnäyttöä on vähän.

Esimerkiksi lastensa rokottamisesta kieltäytyvien vanhempien lukumäärä on prosentin luokkaa, eikä määrässä ole tapahtunut suuria muutoksia.

Voimassa oleva rokotus on ainoa keino ehkäistä tauti.

Taneli Puumalainen

– Aikuisten rokotekriittisyyttä ei ole tutkittu. Mutta kun ajattelee, miten paljon matkailurokotteita ja esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotteita otetaan, aikuiset tuntuvat suhtautuvan myönteisesti itsensä suojaamiseen rokotteilla.

Kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat edelleen tarpeen, ylilääkäri Puumalainen muistuttaa.

Esimerkiksi jäykkäkouristus ei ole hävinnyt mihinkään. Se on maaperässä elävän bakteerin myrkyn aiheuttama tauti.

– Jokainen meistä on riskiryhmässä tehdessään puutarhatöitä, saadessaan vamman tai haavan, jonka kautta bakteeri voi päästä elimistöön. Voimassa oleva rokotus on ainoa keino ehkäistä tauti.

Tuhkarokkoa, vihurirokkoa tai sikotautia puolestaan esiintyy Euroopassa jopa epidemioina.

– Riski sairastua on todellinen, jos ei ole sairastanut tautia lapsena eikä ole huolehtinut rokotussuojastaan. Taudit ovat varsinkin perussairaudesta kärsiville aikuisille vakavia, Taneli Puumalainen sanoo.