Isyystutkija: Suomalaiset isät haluavat enemmän vastuuta

Suomalaiset pienten lasten isät haluavat jakaa vanhemmuutta aiempaa enemmän ja ovat valmiita yhä monimuotoisempiin vanhempainvastuisiin, kertoo tuore väitöskirja. Isät näkevät huolenpidon, läsnäolon ja arkisen lastenhoitotyön keskeisiksi vastuullista isyyttä määritteleviksi tekijöiksi.

Kotimaa
Petteri Eerola.
Petteri Eerola.Riika Raitio / Yle

Petteri Eerolan väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset isät ovat huomanneet, kuinka palkitsevaa elämä ja arki lapsen kanssa parhaimmillaan on.

– Isät haluavat enemmän ja enemmän hoitaa lapsia. Muutama vuosikymmen sitten isät ehkä vielä kainostelivat lastenhoitoa ja kokivat roolinsa enemmän elättäjinä ja ehkä vähän auttajina, Eerola sanoo.

1980-luvun lopulta 2010-luvun alkuun miesten lastenhoitoon käyttämä aika kasvoi yi 60 prosenttia. Tänä päivänä miesten osuus lastenhoitoon käytetystä ajasta on 42 prosenttia, eli äitien osuus on edelleen selvästi yli puolet

– Näyttäisi siltä, että isät olisivat valmiita ja halukkaita panostamaan lastenhoitoon vieläkin enemmän. Yhä enemmän on isiä, jotka haluaisivat jäädä lapsen kanssa kotiin ja jakaa vanhemmuutta tasapuolisesti, Eerola sanoo.

Isä on vanhempi siinä missä äitikin

Isän kotiin jäämisen tiellä on edelleen käsitys äidistä ensisijaisena vanhempana.

– Tämä ei ole isien oma käsitys, vaan yleinen yhteiskunnallinen käsitys. Jos ajatellaan, että perheeseen syntyy lapsi, on työpaikalla itsestäänselvää, että äiti jää kotiin hoitamaan lasta. Ei oikein kukaan oleta, että mies jäisi kahta - kolmea viikkoa pidemmäksi ajaksi kotiin, Eerola sanoo.

Äidin hoitovapaille ei synnytyksen jälkeistä- ja imetysaikaa lukuun ottamatta ole sellaisia perusteita, joilla kotiin jäävän vanhemman pitäisi olla juuri äiti.

– Tutkimani isät eivät perustele koti-isyyttään sen kummemmin kuin äiditkään. Se on ollut perheen kannalta hyvä ratkaisu, ja he ovat halunneet hoitaa lasta kotona. Samoja syitä, joita äidelläkin on, Eerola sanoo.

Myös isyydestä puhuminen on ollut muutoksessa.

– Aikaisemmin isyyspuhe oli puhetta työstä, haettiin leipä pöytään. Nyt puhutaan siitä mitä lasten kanssa tehdään ja mitä lapsille kuuluu. Isien puhe on lähestynyt sitä miten äidit ovat puhuneet, Eerola sanoo.

Perhevapaat eivät ole tasapuoliset

Myöskään perhevapaajärjestelmät eivät kohtele vanhempia tasapuolisesti.

– Äidille tarjotaan pidempiä vapaita kuin isälle. Se on selkeä viesti siitä, että lastenhoito on enemmän äitien kuin isien tehtävä, Eerola linjaa.

Eerolalla onkin kolme keinoa perhevapaiden tasapuolisuuden takaamiseen. Ensimmäinen on vanhempainvapaiden tasaaminen.

– THL on esittänyt 6+6+6 -mallia, eli kuusi kuukautta äidille, kuusi kuukautta isälle ja kuusi kuukautta vapaasti jaettavaksi. En ota kantaa siihen, onko määrä juuri kuusi kuukautta oikea määrä, mutta jonkinlainen jako tarvittaisiin.

THL:n esittämää mallia on kritisoitu siitä, että se rajoittaisi perheiden valinnanvapautta.

– Ei se aivan suoraviivaisesti näin ole, tämähän pidentäisi myös äidin vanhempainvapaan mittaa, Eerola kuittaa.

Toisena keinona Eerola nostaa työelämän muuttamisen perheystävällisemmäksi.

– Edelleen isien perhesyihin liittyviin poissaoloihin suhtaudutaan ehkä vähän nihkeästi. Jos vaikka lapsi on sairaana, ajatellaan, että kyllä se äiti sitä jää hoitamaan. Työnantajia voitaisiin vaikkapa palkita isä- ja perheystävällisistä käytännöistä, hän linjaa.

– Isät eivät ehkä uskalla oikein itsekään sanoa töissä, että he haluavat jäädä kotiin hoitamaan lasta, Eerola jatkaa.

Kolmanneksi Eerola suuntaa katseen neuvoloihin.

– Jaettu vanhemmuus pitäisi ottaa neuvoloissa keskeiseksi ohjenuoraksi. Isien vanhemmuutta tuetaan jo nyt, mutta raskausajan neuvolaa sanotaan edelleen äitiysneuvolaksi. Nimi kertoo kenelle se on kohdennettu, ja isä on siellä mukana vapaasta tahdostaan - jos on, hän sanoo.

Isällä on oikeus

Isän perhevapaita voi pitää myös oikeutena. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että miehet harmittelevat jälkikäteen sitä, että eivät ole olleet enemmän läsnä perheen elämässä tai että ovat asettaneet työelämän perhearjen edelle lasten ollessa pieniä.

– Sen sijaan tähän asti yksikään tähän tutkimukseen haastatelluista, keskimääräistä enemmän lastenhoitoon panostaneista miehistä, ei katunut valintaansa, Eerola sanoo.

Eerolan tutkimus käsittää 60 haastattelua 44 isältä. Haastattelut tehtiin vuosina 2003 ja 2008-2011.

KM, YTM Petteri Eerolan kasvatustieteen väitöskirjan ”Responsible fatherhood: A narrative approach” (Vastuullinen isyys: Kerronnallinen lähestymistapa) tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa 24.4.2015.

Eerolaa haastatteli Riika Raitio.