Vanhusten kotihoito joutuu syyniin – kerrotaanko evätyistä palveluista lainmukaisesti?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikoo selvittää vanhusten kotihoitoon liittyvää päätöksentekoa. Nykyisin vanhusten omaiset eivät aina saa virallista päätöstä, kun palveluja evätään. Silloin jää hämärän peittoon se, miten paljon vanhusten kotihoitoon ylipäänsä pyydetään apua ja millä perusteella sitä saa.

Kotimaa
Vanhus ovella
Yle

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikoo omasta aloitteestaan selvittää, miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa menetellään vanhusten kotihoitoon liittyvässä päätöksenteossa.

– Me olemme tehneet paljon tarkastuksia vanhainkodeissa ja vanhusten palvelukodeissa eli laitospuolella. Nyt olemme ajatelleet, että rupeamme tarkastamaan kotihoitoa ja sen riittävyyttä sekä laatua, kertoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Vanhusten kotihoidon tilaa on määrä tarkastella koko Suomessa. Ensimmäisenä huomio kiinnitetään kuitenkin Helsinkiin.

Apulaisoikeusasiamiehen tarkastelussa on myös kotihoidon päätöksenteko eli se, miten kansalaisen pyyntöön reagoidaan, jos hän pyytää isälleen, äidilleen tai miksei itselleenkin kotihoidon palveluja kaupungin vanhuspalveluista.

Päätöksestä on voitava valittaa

Jos pyydettyä kotihoidon palvelua ei saa, kielteisestä päätöksestä on vaikea kunnassa valittaa eteenpäin, jos siitä ei ole saanut virallista päätöstä. Virkakielessä puhutaan muutoksenhakukelpoisesta päätöksestä.

Apulaisoikeusmiehen mukaan kansalaisen on oikeus saada sellainen päätös, josta voi myös valittaa. Aina tämä ei ole toteutunut.

– Miksi me aloitamme tämän tarkastuksen Helsingistä, johtuu siitä, että saamiemme kanteluiden perusteella meillä on havaintoja, ettei päätöksiä aina tehdä silloin kun vanhukset tai hänen omaisensa pyytävät palveluja. Jos tällaisessa tilanteessa päätöksenteko ei ole lainmukaista, myös sitä on vaikea arvioida, onko kunnassa riittävästi palveluita, jos ei edes tiedä, miten paljon niitä on haettu ja millainen palvelun tarve kunnassa oikeastaan on, Sakslin sanoo.

Kotihoidossa tehdään Helsingissä vuosittain miljoonia käyntejä

Helsingissä kotihoito tekee vuosittain noin 2,7 miljoonaa kotikäyntiä, joista suurimman osan vanhusten luo.

– Kotikäyntien määrä kotihoidossa on kasvanut selvästi. Se kasvaa edelleen jonkin verran, mutta ei enää niin nopeasti kuin viime vuosina. Nyt painopiste siirtyy siihen, että asiakkaiden kotona vietetty aika kasvaa, eli he tarvitsevat palvelua enemmän kuin aiemmin, kuvailee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Juha Jolkkonen.

Apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntö vanhusten kotihoidon päätöksentekomenettelystä on saapunut myös Jolkkoselle.

Joskus ulkopuolinen arvioi ja ratkaisee

– Valtaosan kanssa asiakkaista olemme täysin yhteisymmärryksessä ja sovimme palveluista, mutta aina on yksittäisiä tilanteita, joissa ei päästä yhteisymmärrykseen. Silloin voi olla hyvä, että ulkopuolinen taho arvioi tilanteen ja antaa oman ratkaisunsa.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdään vuosittain yhteensä vähän alle 5 000 kantelua. Niistä noin 700 koskee sosiaalihuoltoa ja näistä vuorostaan osa vanhusten palveluita.

– Vanhat ihmiset eivät hyvinkään usein itse kirjoita, mutta omaiset saattavat kirjoittaa, miten asiat toimivat. Kyllä meille sitä kautta tulee tietoa, miten eri palvelut kunnissa toimivat, toteaa apulaisoikeusasiamies Sakslin.