Suomalainen musiikkikasvatus kiinnostaa Kiinaa

Suomalaisen musiikkipedagogiikan maine on kiirinyt Kiinaan asti. Kiinalaisdelegaatio tunnustelee mahdollisuuksia luoda yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten musiikkioppilaitosten välillä.

kulttuuri
Lapsi soittaa viulua.
Mika Kanerva

Suomen musiikkiopistoverkosto ja hyvät tulokset klassisen musiikin opetuksessa korkeammilla asteilla, herättävät kiinnostusta maan rajojen ulkopuolella, nyt myös Kiinassa.

Teillä on paljon tunnettuja säveltäjiä ja muusikoita ja siitä voi päätellä, että täällä on hyvä musiikkialan koulutus.

Chen Guangxian

Kiinan orkestereiden etujärjestön puheenjohtaja osallistuu Lahdessa valtakunnallisille orkesteripäiville. Vierailun yhteydessä käydään neuvotteluja siitä, miten suomalaista musiikkialan osaamista voisi hyödyntää kiinalaisissa oppilaitoksissa. China Symphony Development Foundationin johtaja Chen Guangxian on itse entinen viulisti ja on soittanut orkesterissa suomalaisten säveltäjien musiikkia

– Olen täällä vierailulla ensimmäistä kertaa, mutta voi kai sanoa, että tunnen Suomen musiikin kautta, Chen kertoo.

Suomessa Chen on tavannut musiikkioppilaitosten edustajia, Helsingin juhlaviikkojen johtoa ja opetushallituksen virkamiehiä. Pyrkimyksenä on pohtia, miten suomalaista musiikkikasvatuksen mallia voisi soveltaa Kiinassa.

– Teillä on paljon tunnettuja säveltäjiä ja muusikoita ja siitä voi päätellä, että täällä on hyvä musiikkialan koulutus. Muutenhan ette olisi päätyneet näin hyvää tulokseen, Chen sanoo.

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Riitta Tikkanen ei ihmettele kiinalaisten kiinnostusta:

– Onhan meillä tätä! Koulussa on musiikkia kaikille, niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Meillä on myös musiikkiluokkia ja musiikkilukioiden verkosto sekä musiikkioppilaitosten verkosto ympäri Suomen, Tikkanen luettelee.

Kiinalaiset ovat kiinnostuneita myös Sibelius-Akatemian antamasta korkeammasta koulutuksesta sekä alan tutkimuksesta, joka sekin on vahvaa Suomessa.

Chen Guangxian
Chen GuangxianYle

Kiinassa klassisen länsimaisen musiikin opetus etsii vielä paikkaansa

Kiinassa on luonnollisestikin miljoonia musiikinopiskelijoita. Heitä varten on olemassa musiikkiopistoja, erityiskouluja ja korkeakoulutusta. Pienemmillä paikkakunnilla hyödynnetään nettiopiskelun mahdollisuuksia. Silti koko järjestelmä on vielä alkutekijöissään Suomeen verrattuna:

– Kiinassa nykyisenkaltaista musiikkikoulutusta on ryhdytty rakentamaan paljon Suomen jälkeen.

– Koulutusjärjestelmämme ei ole siksi vielä vakiintunut, vaan se etsii yhä muotoaan. Uskomme, että juuri Suomessa on luotu hyvä malli, josta voimme ottaa oppia ja käyttää tulevaisuudessa hyväksemme Kiinassa.

Rahoitus riippuu tietysti siitä, millaisia projekteja on luvassa.

Chen Guangxian

Riitta Tikkasen mukaan yhteistyökuvioita voi ryhtyä rakentamaan, jos osapuolten välille syntyy aitoa vuoropuhelua:

– Katsomme mikä kummassakin maassa on hyvää ja mitkä ovat vahvuutemme. Näistä kahdesta voi sitten syntyä jokin kolmas asia, joka on uutta.

Kiina hakee kasvua kulttuurista

Kiinan hakee kasvua niin taloudessa kuin kulttuurisektorillakin. Maa on perustanut länsimaihin kiinan kieltä- ja kulttuuria edistäviä keskuksia. Tällä ketkellä keskuksia on muutama kymmenen, mutta niiden määrää aiotaan kansvattaa 50:een vuoteen 2030 mennessä.

Uskomme, että Euroopan maista löytyisi yleisöpohjaa myös kiinalaisille orkestereille.

Chen Guangxian

Myös keskusten ulkopuoliset kulttuurivaihtohankkeet kiinnostavat Kiinaa. Esimerkiksi musiikkikasvatusyhteistyölle Suomen kanssa voisi liietä rahaa paikallisista säätiöistä, kertoo Chen Guangxian:

– Kiinalaiset säätiöt ovat varsin kiinnostuneita kansainvälisestä kulttuurivaihdosta. Meillä on vakavaraisia säätiöitä suurissa keskuksissa ja jotakin myös pienemmillä paikkakunnilla.

– Rahoitus riippuu tietysti siitä, millaisia projekteja on luvassa, Chen summaa.

Kiinalaisille sinfoniaorkestereille etsitään vientiväyliä

Suomalaisille orkestereille Kiina ei ole täysin vieras maaperä. Sinfonia Lahti vierailee Kiinassa toukokuussa jo neljättä kertaa. Pekingistä alkava Sibeliuksen juhlavuoden kiertue päättyy Harbiniin. Siellä Sinfonia Lahti esiintyy kahdessa kaupungin uuden konserttitalon avajaiskonsertissa. Kiertueella orkesteria johtaa ylikapellimestari Okko Kamu.

Puheenjohtaja Chenin mielestä Sibeliuksen musiikki vetoaa yli rajojen:

– Musiikilla ei ole kotimaata, vaan se kuuluu kaikille.

– Minäkin nautin Sibeliuksesta, sen kuulemisesta ja soittamisesta, Chen tunnelmoi.

Kiina haluaisi avata väyliä ja esiintymistilaisuuksia myös omille orkestereilleen. Maassa on toistakymmentä sinfoniaorkesteria, joista tunnetuin on China National Symphony Orchestra. Se perustettiin vuonna 1956, mutta se sai nykymuotonsa vasta 1996. Orkesterin yhtenä kapellimestarina toimii Muhai Tang. Muhai Tang on tuttu suomalaisillekin, sillä hän oli Suomen kansallisoopperan ylikapellimestari vuosina 2003 - 2006.

– Uskomme, että Euroopan maista löytyisi yleisöpohjaa myös kiinalaisille orkestereille, Chen arvelee.

– Meillä on halu päästä kansainvälisille musiikkimarkkinoille ja siksikin olen täällä nyt.