1. yle.fi
  2. Uutiset

Bangladeshin tehdasromahduksen uhrien korvaukset viipyvät yhä

Yli tuhannen ihmisen hengen vieneestä Rana Plazan romahduksesta tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta. Osa rakennuksessa vaatteita teettäneistä kansainvälisistä brändeistä on ollut vastahakoisia maksamaan uhreille korvauksia.

Ulkomaat
Omaiset muistivat Rana Plazan romahduksen uhreja vuosipäivän aattona Dhakassa, Bangladeshissa.
Omaiset muistivat Rana Plazan romahduksen uhreja vuosipäivän aattona Dhakassa, Bangladeshissa.Abir Abdullah / EPA

Osa Rana Plazan uhreista odottaa edelleen korvauksia kaksi vuotta sitten tapahtuneesta onnettomuudesta. Tavoitteena oli saada vuosipäivään mennessä kokoon 30 miljoonaa dollaria eli 28 miljoonaa euroa, mutta summasta jäi puuttumaan runsaat viisi miljoonaa euroa.

– Edistystä on tapahtunut, mutta rahaa puuttuu vielä, sanoo korvausten puolesta kampanjoivan kansainvälisen teollisuusalojen ammattiliiton IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina.

Bangladeshin pääkaupungin Dhakan liepeillä sijainneen Rana Plazan tehdasrakennuksen romahduksessa kuoli 24. huhtikuuta 2013 yli tuhat ihmistä ja lähes 2 500 loukkaantui. Rakennuksessa valmistettiin vaatteita useille ulkomaalaisille vaatebrändeille.

Korvauksia hoitaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hallinnoima rahasto, johon vaatebrändit ovat siirtäneet rahaa. Rainan mukaan loputkin korvaukset pitäisi saada nyt hoidettua, jotta päästäisiin keskittymään seuraavaan rahaa vaativaan kohteeseen eli muiden tarkastuksissa vaaralliseksi todettujen tehtaiden korjaamiseen.

– Luulisi vaatetusbrändien intresseissä olevan, että ne eivät ole koko ajan otsikoissa siitä, että korvauksia ei ole maksettu. Kansainväliset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä näihin yrityksiin, mutta rahoja ei ole saatu esiin, vaikka yritykset samaan aikaan tekevät valtavia voittoja, Raina sanoo.

IndustriALL on kehottanut muun muassa Benettonia, Mangoa, Walmartia ja Carrefouria maksamaan lisää.

Jotkin Rana Plazan asiakasyrityksistä ovat saattaneet laistaa maksuista, koska ovat pelänneet maksamalla joutuvansa myöhemmin lailliseen vastuuseen ja saavansa niskaansa kanteita Bangladeshissa.

– Olemme sanoneet heille, että korvausasia pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, jotta päästäisiin rakentamaan tulevaa, Raina sanoo.

Kokoon saaduista rahoista suurin osa on jo jaettu tehdasromahduksessa kuolleiden työntekijöiden perheille ja turmassa vammautuneille. Korvaussummat vaihtelevat Rainan mukaan 10 000 – 30 000 dollarin välillä, mikä vastaa alhaisen minimipalkkatason Bangladeshissa kymmenien vuosien palkkaa.

Rana Plazan korvausrahastossa ei ole mukana suomalaisia, mutta suomalaisetkin ovat tervetulleita osallistumaan, Raina sanoo.

– Brändien vastuu on yhteinen riippumatta siitä, tuottivatko ne vaatteita Bangladeshissa juuri Rana Plazan rakennuksessa vai jossain muualla. Koko maan vaatetusteollisuus oli rakennettu kestämättömälle pohjalle, Raina sanoo.

"Yksikään tehdas ei ole vieläkään täysin turvallinen"

Bangladeshissa on seuraavaksi vuorossa tarkastuksissa vaarallisiksi todettujen tehtaiden korjaaminen.

Rana Plazan onnettomuuden jälkeen joukko kansainvälisiä vaatebrändejä solmi sopimuksen, joka tähtäsi tehtaiden palo- ja rakennusturvallisuuden parantamiseen. Accordina tunnetun sopimuksen puitteissa on yhteistyössä ammattiliittojen kanssa tarkastettu runsaat tuhat Bangladeshin noin 5 000 tekstiilitehtaasta.

Turvallisuuspuutteita löydettiin 80 000. Useita tehtaita todettiin niin vaarallisiksi, että ne piti sulkea.

Korjaustyöt ovat kuitenkin vasta alkuvaiheessa.

– Yhtäkään tehdasta ei edelleenkään voida pitää sataprosenttisen turvallisena, IndustriALL sanoo.

Korjauksissakin kyse on rahan löytymisestä. Accord-sopimuksen mukaan brändien ja tehtaanomistajien pitäisi hoitaa rahat korjauksiin yhdessä, tapahtui se sitten lainojen, suoran tuen tai hinnoittelun kautta.

Lue seuraavaksi