Seinäjoen ohikulkutie tulee – raha ei korvaa peltoja ja omaa rauhaa

Keski-Nurmon maanomistajien toteutuvat pinta-alamenetykset ja niistä maksettavat korvaukset määritellään pääsääntöisesti vasta kun ohikulkutien Nurmon puoleinen osa on saatu valmiiksi vuonna 2017. Hankkeen seurauksista harmistuneita omakotiasukkaita ja maanviljelijöitä on useita.

liikenne
Tytön polkupyörä ja leikkimökki, jonka takaa Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee kulkemaan läpi Keski-Nurmon.
Seinäjoen itäinen ohikulkutie on Keski-Nurmossa linjattu taustalla näkyvän metsikön kohdalle.Yle/Risto Palomäki

Keski-Nurmon alueella Seinäjoen ohikulkutie koskettaa reilua 70 maanomistajaa. Muita välittömien vaikutusten piirissä olevia on lisäksi niin paljon, että aiemmin tällä viikolla pidettyyn maiden haltuunottokokoukseen oli noin 140 kutsuttua asianosaista.

Vuosien varrella harmia on koitunut esimerkiksi Harri Laaksoharjun perheelle. He sijoittivat Keski-Nurmoon vajaat kymmenen vuotta sitten rakennetun omakotitalonsa tontille sen perusteella, mitä Tiehallinnolta haettu lausunto tulevasta ohitustiestä määritti.

– Lausunnon mukaan tien keskilinjan piti olla tarkalleen 74,5 metrin päässä, mutta nyt se onkin tulossa vain 30 metrin päähän. Viranomaisilla pitäisi olla vastuu, että annetut päätökset pitävät, Laaksoharju harmittelee.

Ruuhkat siirtyvät nurmolaisten vaivoiksi?

Tielinjaa on jälkikäteen siirretty Laaksoharjujen kohdalla useampaan otteeseen, välillä nyt kaavailtuakin lähemmäs taloa ja valitusten jälkeen taas hieman etäämmäksi.

Harri Laaksoharjun mielestä perusongelma on se, että Kertunlaakson asuinalue on aikoinaan kaavoitettu liian lähelle ohitustien linjausta, mikä on aiheuttanut paineen tien hivuttamiseen heidän talonsa suuntaan.

Hänen mielestään ohitustie olisi muutoinkin ollut syytä suunnitella Nurmon halkaisun sijaan joko Atrialle saakka, tai vaihtoehtoisesti lyhyemmäksi.

– Liikenteen saaminen pois Seinäjoen keskustasta olisi toteutunut yhtä hyvin, vaikka ohitustie olisi päättynyt Kuortaneentielle. Liikennesumppu saasteineen päivineen siirtyy jatkossa tänne Nurmoon, ellei tietä saada nelikaistaiseksi Lapualle asti, Laaksoharju povaa.

Peltoa ei ehkä saa edes rahalla

Maanviljelijä Sami Eerola puolestaan menettää Keski-Nurmon risteysjärjestelyiden alle noin kymmeneksen peltoalastaan aivan tilakeskuksen lähettyviltä.

Rahan sijasta viljelijä kuittaisi tilanteen mielellään vastaavalla viljelysmaalla.

– Tilusjärjestelyllä saisi minimoitua menetyksiä. Korvaavaa peltoa vain on vaikea löytää, Eerola pohtii.

– Kaikkemme teemme. Lisähaaste tosin on se, että Ely-keskus ei halua, että traktoriliikennettä siirtyisi Nurmon kirkonkylän puolelle, jolloin ainoaksi suunnaksi jää Keski-Nurmon puoli, sanoo puolestaan toimitusinsinööri Jari Mäkynen Maanmittauslaitokselta.

Mäkysen mukaan maasta maksettavat korvaukset ratkotaan markkinahintojen pohjalta. Pellon tapauksessa keskihinta on Etelä-Pohjanmaalla noin 10 000 euroa hehtaarilta, mutta Keski-Nurmossa todellinen hinta lienee tuntuvasti korkeampi.

Keski-Nurmon risteys mullistuu täysin

Keski-Nurmontien ja valtatie 19:n nykyisen risteysalueen liepeillä tapahtuvat muutokset ovat massiivisia.

Parin seuraavan vuoden aikana tieyhteys Keski-Nurmon ja Nurmon kirkonkylän välillä rakennetaan valtatien alitukseen ja nykyisestä risteyksestä hieman Seinäjoen suuntaan rakennetaan mittavat eritasorampit.

Pelloilla ja tonteilla näkyvien linjauskeppien ja -paalujen paikat eivät leveimmillään tarkoita itse tien, vaan ainoastaan sen rakentamiseen tarvittavan alueen kokoa.

– Haltuunottoalue on selvästi laajempi kuin lopullinen tiealue. Paalutukset on tehty sen mukaan, että rakennustyöt voidaan tehdä paalutuslinjan sisäpuolella, eikä työkoneilla ole mitään asiaa paaluihin nähden maanomistajien puolelle, Jari Mäkynen vakuuttaa.

Yksityisen omaisuuden suojelemiseen ja mahdollisten vahinkojen korvaamiseen on lisäksi varauduttu muun muassa kirjaamalla ja kuvaamalla tietyömaa-alueen viereisten talojen tulisijojen ja pihapuiden nykyinen kunto.