"Joka hallitsee Gotlantia, hallitsee Itämerta"

Ruotsin uusi puolustuslinjaus tuo pysyvät sotavoimat takaisin Gotlantiin. Arvostelijoiden mukaan puolustuksen lisämäärärahat riittävät vain symbolipolitiikkaan.

Ulkomaat
Näkymä Gotlannin rannikolta.
Näkymä Gotlannin rannikolta.Jyrki Hara / Yle

Toftan ampuma-alue Gotlannissa hiljeni kymmenen vuotta sitten. Pysyvät sotajoukot saarelta poistettiin, koska Ruotsi on halunnut keskittää puolustustaan kansainvälisiin operaatioihin.

Mutta maailma on muuttunut, ja Ruotsi katsoo jälleen, etteivät Visbyn keskiaikaiset kivimuurit riitä Gotlannin suojaksi. Gotlantilainen Berit Lindgren on tyytyväinen.

– Tällaisena aikana, kun Putin tuntuu riehuvan pitkin Itämerta, ajatus jonkinlaisesta puolustuksesta tuntuu hyvältä, hän toteaa.

Gotlannissa toimii tällä hetkellä vain muutaman sadan miehen kodinturvajoukko, Hemvärnet, jolla on kymmenen vakituista sotilaskouluttajaa. Kaikkiaan puolustusvoimien työntekijöitä on saarella joitakin kymmeniä.

Nyt Gotlantiin on päätetty perustaa 150 sotilaan kiväärikomppania ja panssarivaunukomppania. Valmista pitäisi olla vuonna 2018. Myös harjoitustoimintaa alueella lisätään tuntuvasti.

– Näin suuret satsaukset yllättivät myönteisesti, kodinturvajoukkoja kouluttavan Gotlandsgruppenin johtaja Hans Håkanson sanoo Ylelle.

"Gotlannilla on ratkaiseva merkitys"

Gotlannin sijainti keskellä Itämerta on avain sen sotilaalliseen merkitykseen. Muun muassa Baltian maat ovat kantaneet huolta sotilaallisesta tyhjiöstä niiden aluevesien tuntumassa.

Gotlandsgruppenin johtaja, everstiluutnantti Hans Håkansson on tyytyväinen Gotlannin sotavoimien vahvistamisesta.
Gotlandsgruppenin johtaja, everstiluutnantti Hans Håkansson on tyytyväinen Gotlannin sotavoimien vahvistamisesta.Jyrki Hara / Yle

– Joka hallitsee Gotlantia, hallitsee koko Itämerta. Sekä Natolle että Venäjälle olisi ratkaisevan tärkeää olla Gotlannissa, jos alueella syttyisi konflikti, sanoo everstiluutnantti Hans Håkanson.

Venäjän kehitys ja toiminta ovat ääneenlausuttuja osasyitä Ruotsin uudelle puolustusajattelulle. Gotlantilaiset eivät tosin ole erityisen kauhuissaan.

– En kyllä tunne itseäni kovin uhatuksi. Mutta en järin turvatuksikaan, jos jotakin tapahtuisi, toteaa Anton Vistrand.

– Kun on elänyt niin suojatusti täällä niin pitkään, tuntuu kovin vanhanaikaiselta ja järjenvastaiselta edes kuvitella mitään sotatilannetta, sanoo puolestaan Erik Törner.

"Tarvittaisiin aivan toisenlaisia summia"

Ruotsin puolueet pääsivät viikko sitten sopuun uudesta puolustuslinjauksesta. Hallitus on nyt luovuttanut esityksen parlamentille.

Armeija saa seuraavan viiden vuoden aikana noin 10,2 miljardia kruunua eli reilut miljardi euroa lisää rahaa. Vuosittainen korotus yli neljän ja puolen miljardin euron puolustusbudjettiin on siten parisataa miljoonaa euroa.

Monet puolustusasiantuntijat ovat arvostelleet satsausten riittämättömyyttä. Heidän mukaansa summa riittää vain symbolipolitiikkaan.

Svenska Dagbladet uutisoi ruotsalaisen Kokonaispuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) laskelmista, joiden mukaan puolustusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa laskuaan uusillakin määrärahoilla.

Ruotsin puolustuskorkeakoulun tutkija Jacob Westberg toteaa, että Ruotsin puolustuksen BKT-osuus on nyt noin 1,2 prosenttia, kun se vielä 90-luvulla oli noin 2 prosenttia.

– Jos haluamme luoda jotakin, joka muistuttaa uskottavaa kansallista puolustusta, silloin pitää puhua tämänkaltaisista määristä. Ei yhden tai kahden miljardin kruunun vuosilisäys riitä, vaan kyse on aivan eri mittaluokasta, Westberg sanoo.