Mitä lakki kertoo kantajastaan?

Lakkitehtailla eletään nyt vuoden kiireisintä aikaa. Ylioppilaslakit ja valmistujaislakit surrautetaan valmiiksi, jotta valmistuvat saavat kesän kynnyksellä painaa lakin päähänsä.

Kotimaa
Ylioppilaslakkeja.
Kuvassa päällimmäisenä kaksoistutkintolakki, Åbo Akademin omalla lyyralla varustettu teekkarilakki, tavallinen ylioppilaslakki ja alimpana ruotsinkielisen lukion yo-lakki.Paula Koskinen / Yle

Vappu on valkolakkien juhlaa. Juhlahumussa liikkuu suuri määrä ylioppilaslakkeja, mutta yhä useampi lakki edustaa niin sanottua ammattilakkia.

Fredriksonin Vaajakosken tehtaalla ompelijat ompelevat erilaisia ylioppilaslakkeja noin 30 000 kappaletta vuodessa. Päällisin puolin lakit näyttävät samalta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa eroavaisuudet.

– Lakki kertoo paljon kantajastaan ja oikeasti lakki paljastaa paljon persoonasta. Se kertoo kantajan taustasta, mistä päin olet kotoisin ja mikä on lakin omistajan äidinkieli, sanoo Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén.

Lakkeja luksusmallista perinteiseen

Perinteinen suomalainen ylioppilaslakki ja perinteinen suomenruotsalainen lakki ovat niitä yleisempiä malleja, joita valmistuvat yleensä hankkivat.

– Sitten on tarjolla osakuntavuorellisia lakkeja. Silloin niissä on maakuntajakoa mukailevat yliopistojen tunnusvärit. Ennen niillä on osoitettu se, mihin yliopistoon oltiin menossa. Nykyään ne kertovat, mistäpäin lakin omistaja on kotoisin, Helén kertoo.

Lakeissa on melkoinen hintahaarukka ja hienompi lakki maksaa sata euroa enemmän kuin perinteinen lakki.

– Tarve on tullut hienommallekin lakille. Lakki tehdään vanhoilla perinteisillä käsityötavoilla. Se ommellaan normaalisti kuin muutkin lakit, mutta se viimeistellään vanhoilla puutukeilla. Lakit uunitetaan, minkä seurauksena sametin pinta nousee hienosti pystyyn ja saumat aukeavat, Helén sanoo.

Vanhanaikaisessa, hienommassa lakissa on kultainen lyyra sekä nahkainen lippa ja hikinauha.

Kaksoistutkinnon ylioppilaslakissa on violetti reunus.
Kaksoistutkinnon ylioppilaslakissa raita on violetti. Paula Koskinen / Yle

Ammattilakki juhlistaa toisen asteen opiskelijoita

Lakkeja nostaa päähän myös yhä useampi toisen asteen koulutuksen läpikäynyt. R.K. Salon Lakkitehdas on erikoistunut valmistamaan erilaisia valmistumislakkeja.

– Toisen asteen koulutuksen käyneillä on mahdollisuus saada valmistujaislakki. Lakki löytyy kokille, parturi-kampaajalle, datanomille, lastenohjaajalle. Jo monelle ammattiin valmistujalle löytyy oma lakki, sanoo toimitusjohtaja Reima Salo.

Valmistumislakki muistuttaa ylioppilaslakkia. Lakkiosa on valkoinen, mutta jokainen tutkinto osoitetaan erivärisillä reunanauhoilla, ammattitunnuksilla tai tupsuilla.

– Ammattikoululaiselle suunnattu peruslakki on sinireunainen. Jos lakin omistaja on suorittanut ylioppilastutkinnon, lakin perusreunaväri on sama kuin ylioppilaslakissa, mutta ammattitunnukset lisätään lakkiin. Lakkia tuunataan sen mukaisesti miten opinnot ovat edistyneet, Salo toteaa.

Perinteisiä ammattilakkeja ovat muun muassa merkonomilakki ja lähihoitajalakki. Kaikille tutkinnoille ei lakkia vielä ole olemassa. Noin 5 uutta lakkia tulee vuodessa valmistukseen.

– Lakkitehtaalla lakkien valmistusmäärä on noussut vuositasolla noin 25-30 prosenttia, R.K. Salon Lakkitehtaan toimitusjohtaja Reima Salo kertoo.

Ei ole olemassa tahoa, joka määrittelee miltä mikäkin lakki näyttää. Kun uusi ammattilakki tulee tuotantoon, väreistä ja muusta päätetään ostavien oppilaiden kanssa ja niin, että uusi lakki ei ole ristiriidassa aikaisemmin julkaistujen mallien kanssa.

Ylioppilaslakissa Åbo Akademin lyyra.
Åbo Akademi aloittaa mittavat yt-neuvottelut.Paula Koskinen/ Yle

Teekkarilakit ovat oma lajinsa

Teekkareiden eli teknillisten yliopistojen opiskelijoiden teekkarilakki on omanlaisensa lakki muiden lakkien joukossa. Kullakin korkeakoululla ja teknillisellä yliopistolla on määrätty lakkimalli.

Lakin käyttämisestä on määritelty yksityiskohtaisella ohjesäännöllä, joita Suomessa ylläpitävät kunkin teknillisen yliopiston ylioppilaskunta tai monialaisen yliopiston tapauksessa teekkariyhdistys.

Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa vappuna ja päättyy syksyllä lakinlaskijaisiin.

Lakin käyttötapa on muuttunut

Moni vanhempi ihmettelee, onko pään koko kasvanut, kun lapselle ostetaan isompi lakki kuin itselle on ostettu?

Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén toteaa, että pään koko ei ole kasvanut vaan lakin käyttötapa on muuttunut.

– Lakki vedetään tällä hetkellä todella syvälle päähän. Näkee jopa sellaisia, että lakki peittää korvat. Ja silloin lakin pitää olla huomattavasti isompi kooltaan.

Helén muistuttaa myös hiusmuodista.

– 80-luvulla oli valtavat permanentit ja lakki pidettiin siellä permanentin päällä. Ja miehet pitivät aikoinaan lakkia takaraivolla.

Tahra ylioppilaslakissa.
Harvan ylioppilaslakki säästyy tahroilta. Paula Koskinen / Yle

Anna juhlinnan näkyä lakissa

Valkoinen lakki on altis lialle ja tahroille. Ja moni kyseleekin hoito-ohjeita lakin puhdistamiseen.

– Tärkein hoitovinkki on se, että lakissa saa elämän jäljet ja muistot näkyä. En lähtisi liikaa puhdistelemaan lakkia. Kuivapesuaineella voi hieman pyyhkiä ja vaateharjalla hangata, mutta todella kevyesti, Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén sanoo.

Jos lakki luiskahtaa boolimaljaan tai kastuu läpimäräksi sateessa, mitä pitää tehdä?

– Litimärkä lakki on hyvä täyttää yksivärisellä paperilla, että se saa kuivua muotoonsa. Samettia voi harjata sen jälkeen niin, että nukka nousee pystyyn. Eihän siitä entisenlaista tule, mutta yllättävän hyvä kuitenkin, Helén neuvoo.

Kellastunut valkolakki, jossa erilaiset juhlan jäljet näkyvät, on arvokas muistoesine.

Keltamusta vuori ylioppilaslakissa
Åbo Akademin teekkarilakin vuori on keltamusta. Paula Koskinen / Yle

Ylioppilaslakilla 150-vuotinen historia

Perinteisen ylioppilaslakin malli ja muoto on pysynyt samanlaisena vuodesta 1865.

– Suomalaisen ylioppilaslakin ulkonäkö päätettiin Uppsalassa Pohjoismaiden ylioppilaiden tapaamisessa. Siellä päätettiin, että lakki on valkoinen ja vuori sinivalkoinen, Helén kertoo.

1880-luvun loppupuolella tuli ensin ruotsinkielisten yliopistojen osakuntavuoret ja sen jälkeen muut vuoret.

Kieliriitojen seurauksena suomenruotsalaiset halusivat erottua omalla ylioppilaslakillaan.

– Suomenruotsalaisten lakki on isompi ja siinä on isompi lyyra. Suomenruotsalaisen lakin lippa on koristekantattu. Tämä malli on säilynyt tähän päivään saakka, Helén sanoo.

Jossain vaiheessa tehtiin myös naisten lakkia, mutta naisten oma malli ei saanut tarpeeksi tuulta alleen.

– Modisti Olga Amsten toi naiselle sopivan lakin. Siinä oli 10 senttiä korkea musta samettireunus ja lakkiosa oli isompi, leipurihattumaisempi. Käyttö ei lyönyt läpi ja 1900-luvun alussa se ei ollut enää käytössä.

Juttua korjattu 30.5.2016 kello 16:37: Ylioppilaslakilla on 150-vuotinen historia artikkelissa kerrotun 140-vuotisen historian sijaan. Perinteisen ylioppilaslakin malli ja muoto on pysynyt samanlaisena vuodesta 1865, eikä vuodesta 1875 kuten artikkelissa virheellisesti kerrottiin.