1800-luvun vauvojen hampaista etsitään terveysmittaria tämän päivän pienokaisille

Köyhäintalojen hautausmaiden vainajien hampaat kertovat, miten äidin stressi ja ruokavalio vaikuttavat lapsen terveyteen koko elämän ajan.

Ulkomaat
Tohtori Julia Beaumontin pihdeissä on lapsen maitohammas
Tohtori Julia Beaumont selvitti lasten terveydentilaa 1800-luvun hampaistaUniversity of Bradford

Brittitutkijat etsivät 1800-luvun nälkävuosina kuolleiden lasten ja heidän äitiensä hampaista tietoja, joiden perusteella he toivovat voivansa selvittää, mikä sai jotkut lapset säilymään hengissä, kun heidän ikätoverinsa menehtyivät jo varhaislapsuudessaan.

Bradfordin ja Durhamin yliopistojen tutkimuksissa on analysoitu kahden köyhäintalon hautausmaiden vainajien hampaita. Toinen vaivaistaloista sijaitsi Irlannissa, toinen Lontoossa.

Tutkijat havaitsivat, että hampaiden biokemiallinen rakenne varhaislapsuudessa kertoo paljon äidin terveydentilasta ja ennustaa lapsen selviytymistä niukoissa oloissa. Samanlaisia tuloksia Durhamin yliopistossa on saatu jo aiemmin. Tuolloin tutkittiin Skotlannin Skyen saaren rautakautisten asukkaiden jäänteitä.

Jatkotutkimus tehdään Britanniassa ja Sudanissa

Seuraavaksi tutkimus aiotaan tuoda tähän päivään ja ottaa testattavaksi Bradfordin brittilapsia sekä sudanilaisia pienokaisia. Jos näissäkin kokeissa saadaan samanlaisia tuloksia, tutkijoiden tavoitteena on yksinkertainen koe, joka ennustaisi lapsen terveysongelmia hänen vartuttuaan.

– Tiedämme, että äidin stressi ja huono ruokavalio raskauden aikana sekä vielä lapsen synnyttyäkin voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen. Menneisyydessä se saattoi tarkoittaa lapsen kuolemaa; nyt on todennäköisempää, että lapselle kehittyy iän myötä sairauksia, sanoo tutkimuksen johtaja Julia Beaumont.

Joissakin tapauksissa äidin stressi näkyy lapsen alhaisena syntymäpainon, mutta aina niin ei ole.

– Silloin sairauksien ennakoinnissa olisi hyödyksi yksinkertainen testi, joka tehtäisiin lapsen maitohampaille niiden irrottua, Beaumont sanoo.

Stressi nostaa vetyisotooppitasoa

Hampaiden ja luiden hiilen sekä vedyn isotooppien taso ja suhde vaihtelevat ruokavaliosta riippuen. Lapsen hampaat alkavat kehittyä jo kohdussa, vaikka eivät vielä puhkeakaan.

Hampaiden on oletettu kertovan myös, onko lasta rintaruokittu. Sitä pidetään terveellisenä alkuna elämälle. Vakiintuneen käsityksen mukaan imetetyillä lapsilla ja muutoinkin proteiinipitoista ruokaa syöneillä ihmisillä vetyisotooppitasot ovat korkeammat kuin kasvisruokaa syöneillä.

Yllättäen köyhäintalojen asukkien kokeet kertoivat aivan muuta. Lapsivainajilla todettiin korkeita vetyisotooppitasoja, aikuisikään eläneillä matalampia jo varhaisessa lapsuudessa muodostuneissa hammaskerroksissa. Havainto päti myös Skyen rautakautisiin vainajiin.

Beaumont arvelee, etteivät korkeat tasot kerrokaan proteiinipitoisesta ravinnosta, vaan äitien nälkiintymisestä ja stressistä.

Ennuste diabetekselle?

– Tutkimme aikaa, joilloin todennäköisesti useimpia lapsia imetettiin. Kun raskaana oleva ja imettävä nainen on aliravittu, hänen elimistönsä käyttää omaa kudostaan sikiön hyväksi ja myöhemmin maidon tuottamiseksi. Uskoaksemme se nostaa vetyisotooppitasoa, ja se näkyy vanhojen hautausmaiden vainajissa, Beaumont sanoo.

Nälkiintyneen äidin maito ei siis ollut kyllin ravitsevaa lapselle, jotta tämä olisi säilynyt hengissä, hän selittää.

Nykypäivään tuotuna tutkimuksen toivotaan pystyvän ennustamaan muun muassa diabetes- ja sydäntautiriskejä jo maitohammasikäisellä lapsella.

Tutkimus on julkaistu American Journal of Physical Anthropology -lehdessä. Tuloksista kertoo myös Bradfordin yliopisto (siirryt toiseen palveluun).