Ei mitään pientä pintaremonttia vaan miljoonamylläkkä – Olavinlinnan uusi isäntä pisti tuulemaan

Olavinlinnassa on käynnissä suurin korjaustyö sitten 1960-luvun restauroinnin. Linnassa on paljon korjausvelkaa ja jopa vaarallisia vaurioita. Töitä on tehty koko talvi. Ne jatkuvat toukokuulle asti jatkuakseen taas kesän juhlakauden jälkeen syksyllä.

Kotimaa
Olavinlinnassa on mittava työmaa.
Olavinlinnassa on mittava työmaa.Yle / Paavo Koponen

Vauhtia Olavinlinnan korjaamiseen antoi omistajan vaihdos. Alituisesta rahapulasta kärsineen Museoviraston tilalla isäntänä on nyt valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt.

– Senaatti-kiinteistöt voi käyttää Olavinlinnan korjauksiin rahaa moninkertaisesti Museovirastoon verrattuna. Vuositasolla se merkitsee noin miljoonaa euroa. Tänä vuonna menee reilu miljoonaa, koska linnassa on nyt kiireisiä kohteita. Ja kun tämä kierros on saatu loppuun, niin alkaakin olla aika aloittaa seuraava kierros, arvelee Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Marianne Seppälä.

Aliurakoitsijoita linnassa työskentelee useita ja kaikille riittää tekemistä.

– Meillekin mittava ja kaikille muillekin keitä täällä on töissä, tämä on iso kohde kaikkinensa ja tietysti hieno kohde olla töissä. Varsinaisissa rakennustöissä on parikymmentä henkeä, kertoo Kivityö Kasevan Oy:n toimitusjohtaja Jari Kaseva.

Päällepäin Olavinlinnan korjaustyö näkyy niin, että Kellotorni on rakennustelineiden peitossa kattopeltien uusimisen vuoksi. Telineitä ja suojapeitteitä on myös Vesiportin bastionin suojana ja muuallakin muureilla.

Bastionin mukulakivipohjaa korvataan osittain laattakivillä. Sisätiloissa iso työ oli Kongressisalin korjaus pohjoispatterin vesivuotojen aiheuttamien vaurioiden jäljiltä. Samalla sisäkatto ja valaistus uusittiin. Myös linnan ravintolan keittiötä on ehostettu.

Tarkkaa työtä

Olavinlinnan korjaaminen ei ole mikään pieni pintaremontti, vaan pitkäjänteistä ja tarkkaa työtä. Muureja ja holveja korjataan keskiaikaisilla menetelmillä ja rakennusaineilla.

Konservaattori Tuija Väli-Torala on työskennellyt jo pitkään Vesiportin bastionin holveissa. Työtahti on ollut noin holvi vuodessa. Tänä keväänä taas yksi holvi voidaan ottaa käyttöön.

– Tässä on aika paljon joutunut purkamaan. Näissä katoissa menee isoja halkeamia ja tiilet on käytännössä irti. Nämähän on jouduttu jo aikaisemmin sulkemaan turisteilta. Edellisessä restauroinnissa käytetty liian kova sementtilaasti korvataan nyt alkuperäisen kaltaisella pneumaattisella kipsilaastilla. Se on pehmeämpää, Tuija Väli-Torala kertoo.

– Minulla on valokuva kuva alkuperäisestä kivetyksestä, joka purettiin. Nyt, kun on otettu vanha murentunut laasti kivien takaa pois, niin kootaan muuri uudestaan samalla tavalla, kertoo puolestaan ulkomuurilla työskentelevä kiviasentaja Ville-Joonas Lahtinen.

– Täytyy ihmetellä kuinka nämä kivet on alun perin saatu paikoilleen. Voimaa on pitänyt olla, Lahtine arvioi alkuperäisten linnanrakentajien työtä.

– Materiaalit ovat ympäri Suomea käytännössä. On paikallista hiekkaa, sitten on pirkanmaalaista hiekkaa. Sidosainekset, jotka korvaavat sementin on Tanskasta, märkäkalkki on Lohjalta. On hyvin tarkkaan määritelty, mistä aineksista saadaan tehdä ja niillä ohjeilla tietysti mennään. Muutenkin materiaalien käsittely on tarkka. Ollaan saarella ja tavaran tuonti ja poisvienti on hankalaa. Töitä tehdään telineillä veden päällä, eikä sinne saa pudota mitään, toimitusjohtaja Jari Kaseva kuvaa tilannetta.

Toimintakin uudistuu

Korjausjälki vanhassa linnassa on tietysti lähes näkymätöntä, mutta Museoviraston palveluihin vaikutus on suuri. Korjaustyö myös kiinnostaa kansaa.

– Tämä on herättänyt tosi paljon yleisön mielenkiintoa. Aina kysytään ja tulee soittoja ja moni varmaan on tullut ihan katsomaankin. On myös kysytty neuvoa esimerkiksi kirkkojen korjaukseen, mutta senhän tietävät muut asiantuntijat, kertoo Museoviraston palvelukoordinaattori Merja Juvonen.

– Tännehän rakennetaan esteetöntä reittiä, eli meidän pohjakerroksessa avautuu linnan perusnäyttely ja lasten työpaja. Perusnäyttelyyn pääsee helposti myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Näyttelyssä linnaan voivat perehtyä myös näkö- ja kuulovammaiset, Merja Juvonen lupaa.

– Ja kun tämä Kongressisalia on remontoitu, niin tämähän antaa uudet mahdollisuudet kokousten pitäjille ja konserttien ja tilaisuuksien järjestäjille, Juvonen vielä vahvistaa.