"Ulapan keskellä olen hyvin pieni ihminen maailmassa" – risteilylle on lähdetty jo vuosikymmeniä

Suomessa tehtiin vuonna 2014 vajaat kaksi miljoonaa risteilymatkaa. Laivaristeilyjä on tehty jo kymmeniä vuosia: nykymuotoonsa risteilyt kehittyivät 60-luvulla. Niillä main alkoivat myös ruotsinristeilyt.

liikenne
Ruotsinlaiva Saaristomerellä.
Jouni Koutonen / Yle

Risteilykulttuuri on Suomessa vahva. Laivalle lähdetään usein vain olemaan, eikä sieltä poistuta välillä. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin 1,75 miljoonaa risteilymatkaa.

Tänä päivänä risteilyjä tehdään eniten Tukholmaan ja Tallinnaan. Nämä kohteet ovat olleet suosiossa siitä asti, kun nykymuotoinen risteilymatkailu Suomessa alkoi.

Risteilyjen varhaiset juuret juontavat 1900-luvun alkuun. Silloin huvimatkoja tehtiin reittiliikenteen aluksilla, jotka otettiin muutamaksi päiväksi eri reiteille. Risteilymatkailu oli kuitenkin hyvin epäsäännöllistä ja satunnaista.

– Edes risteily-sanaa ei vielä silloin tunnettu. Joissain 60-luvun alun sanakirjoissakaan ei ole risteilystä vielä mitään mainintaa, kertoo tutkija Pauli Kivistö Forum Marinumista.

Tupakkasalongeista yökerhoihin ja kioskeista tax-free-myymälöihin

Sotien jälkeen risteilyliikenne alkoi kehittyä. 1960-luvulla osa laivoista alkoi tehdä pelkästään risteilymatkoja. Samalla risteilymatkailun hinnat halpenivat ja siitä alkoi tulla kaikille mahdollista. Matkustajamäärät kasvoivat räjähdysmäisesti.

Samaan aikaan alkoivat myös ruotsinristeilyt, jotka kestivät yön yli, eikä laivasta poistuttu risteilyn aikana. Risteilyalusten palvelut kehittyivät. Laivojen tupakkasalongit vaihtuivat yökerhoihin, aluksiin tuli kampaamoja ja uima-altaita. Myös ravintolamaailma monipuolistui. Buffet-pöydät olivat tuttuja jo höyrylaiva-ajoilta, mutta niiden rinnalle tuli muitakin ravintoloita.

– Myös suuret tax-free-myymälät tekivät tuloaan 60-luvun lopussa. Sitä ennen ostokset tehtiin kioskeista, Kivistö kertoo.

Arjesta irtautumista, juhlaa ja rentoutumista

Tallink Siljalla on riittänyt väkeä joulukuussa 2008.
Tallink Siljalla riitti väkeä joulukuussa 2008.YLE/Lounais-Suomen uutiset

Suomalaisten risteilykulttuurille ominaista on se, että samalla laivalla matkustavat yleensä sekä reittimatkustajat että risteilijät. Risteileminen ei rajoitu vain kesäaikaan, vaan suomalaiset lähtevät risteilylle ympäri vuoden.

Laivoille lähdetään juhlimaan, nauttimaan ja irtautumaan arjesta. Näin kirjoittaa Kthetraveller Ylen nettikeskustelussa:

Vuonna -77 astuin ensimmäisen kerran Viking 5 -aluksen uumeniin. Muistan, kuinka nautin jokaisesta hetkestä laivalla. Laskin kultahippuisesta liukumäestä monet laskut, tanssin isin sylissä yökerhossa ja ihailin ikkunasta ulos kuutamoa ja merta. Hytissä nukuin makeat yöunet ja kun saavuimme takaisin Helsinkiin, istuin ikkunalaudalla ihaillen saapumista satamaan. Olin niin onnellinen ja siitä se sitten lähti, risteilymatkustajan ura joka jatkuu edelleen.

Olen nähnyt varustamojen kultaiset vuodet, konkurssit ja kaikki. Aikoinaan risteilyissä oli tiettyä glamouria, messinki kiilsi eikä käytävillä örmytty. Tottahan toki sitä tuli mentyä ja biletettyä aika paljonkin nuoruudessa, mutta oman perheen myötä risteilyt muuttivat muotoaan suuresti. Nykyään haemme laivoilta nautintoa ja elämyksiä sekä hyvää viihdettä. Se, miksi kuitenkin veri vetää vanhemmillekin laivoille, on meri ja se irtautuminen arjesta. Siellä ulapan keskellä olen hyvin pieni ihminen maailmassa, eikä minnekään ole kiire.

_Suomi liikkeelle 1945–1975. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely Forum Marinumissa Turussa 10.1.2016 asti. _