Auttajistakin saattaa tulla autettavia – Nepaliin lähtevä suomalaisryhmä on täysin omavarainen

Maanantaina Kuopiosta Nepaliin lähtevä rauniopelastusryhmä pärjää itsekseen kymmenen päivää. Mukana on kymmenen tonnia tavaraa.

Kotimaa
Tavaroita lähdössä lentokoneeseen.
Toni Pitkänen / Yle

Suomesta lähtee maanantaina 29 hengen rauniopelastusryhmä Nepaliin etsimään ja auttamaan maanjäristyksen uhreja. Sisäministeriön lähettämä ryhmä on osa EU:n pelastuspalveluapua.

Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus on kouluttanut rauniopelastusmuodostelman henkilöstön ja varustanut sen tehtävää varten. Suurin osa henkilöstöstä on palomiehiä, jotka työskentelevät normaalisti pelastuslaitoksilla.

Ryhmän mukana Nepaliin lähtee noin 10 000 kiloa tavaraa, kuten kameroita, kuunteluvälineistöä, majoittumistarpeistoa, muonaa ja lääkintätarpeita. Etsinnöissä auttavat myös kaksi pelastuskoiraa.

– Joukko on täysin omavarainen. Ideanahan on se, että kun maa pyytää apua ulkopuolelta, niin ei heillä siinä vaiheessa ole mahdollisuuksia majoittaa ja ruokkia auttajia. Kaikki kansainväliset ryhmät ovat velvollisia huolehtimaan itsestään. Suomi varautuu olemaan omavarainen kymmenen päivän ajan, kertoo joukkueenjohtaja Marko Rostedt.

Eloonjääneitä on vielä löydettävissä

Auttajat ovat tietoisia siitä, millaiselle alueelle ovat lähtemässä.

– Tilanne siellä on kaoottinen. Sairaalat ovat täynnä ja ihmisiä hoidetaan kaduilla. Ihmiset pelkäävät jälkijäristyksiä ja asuvat siksi ulkona. Tilanne on haastava, mutta tähän meidät on koulutettu.

Tilanne on haastava, mutta tähän meidät on koulutettu.

Marko Rostedt

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevä Marko Rostedt on ollut ennenkin avustamassa katastrofialueilla. Viimeksi hän oli Sierra Leonessa ebola-alueella. Nyt hän lähtee ensimmäistä kertaa järistystuhoalueelle.

– Vielä on mahdollisuuksia löytää eloonjääneitä. Esimerkiksi Haitissa järistysalueelta löytyi eloonjääneitä vielä 20 päivää järistyksen jälkeen. Tähän tietenkin vaikuttaa moni seikka: onko sateita, saako loukkuun jäänyt vettä ja myös se, miten lämpötilat vaihtelevat. Kyllä ainakin viikon päivät on hyvät mahdollisuudet löytää eloonjääneitä.

Auttajillekin tarjolla apua

Valtaosa etsintäryhmän jäsenistä on kokeneita pelastustyöntekijöitä. Kriisialueen kauheudet voivat silti tuntua raskailta.

– Teen mielikuvaharjoitteluja eli yritän ajatella, mitä tulen kohtaamaan. Tietysti koulutus auttaa aina asiaan, mutta eihän sitä tiedä, kun ensimmäistä kertaa on katastrofialueella, miten niihin kauheuksiin suhtautuu. Kriisinhallintakeskus on varautunut siihen, että henkistä apua saa jopa paikan päällä tai ainakin jälkikäteen.

– Tietysti, kun itse työskentelee pelastuslaitoksella, niin on jo nähnyt pahoja tilanteita. On helpompi mennä tällaiselle alueelle, kun kuolleet ihmiset tai tulipalot eivät tule yllätyksenä, Rostedt toteaa.