Suomesta teollisen internetin Piilaakso – miten ihmeessä?

Miten Suomesta tehdään teollisen internetin kärjessä kulkija? Mahdollisuuksia, vaikutuksia ja esteitä on pohdittu Aalto-yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa, jonka loppuraportti maalaa sekä valtavia mahdollisuuksia että esteitä. Suomi häviää toistaiseksi teollisen internetin hyödyntämisessä muuan muassa Yhdysvalloille, Saksalle, Etelä-Korealle ja Kiinalle.

talous
Tietokoneen näppäimistö lähikuvassa.
Mauritz Antin / EPA

Jos Suomi ja sen teollisuus hyödyntäisivät kaikki internetin tuomat mahdollisuudet parhaimmillaan Suomessa syntyisi kahdeksassa vuodessa peräti 48 000 uutta työpaikkaa ja investoinnit lisääntyisivät 12 miljardilla. Muun muassa tämä kehitys on täysin mahdollista, jos suomalaiset yritykset ottavat aktiivisen roolin erilaisten internet-sovellusten kehittäjinä.

Tätä kehityspolkua kutsutaan teollisen internetin Piilaaksoksi. Liikevaihdoltaan tämä äärimmäisen positiivinen näkymä olisi peräti 56 miljardia euroa, valtioneuvoston tilaamassa raportissa hahmotetaan. Suomi houkuttelee sijoituksia, yrityksiä ja asiantuntijoita. Tämä on mahdollista vain, jos tavoitteeseen sitoudutaan sekä yritysten hallituksissa, toimivassa johdossa että julkisella sektorilla.

Jos mitään ei tehdä, työryhmä arvioi, että Suomen kehitys jatkuu negatiivisena ja seuraavalla nelivuotiskaudella menetetään peräti 16 000 työpaikkaa. Tämä on niin sanottu perässähiihtäjämalli, joka kuvaa Suomen teollisuuden kehitystä viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana. Tämän kauhunäkymän sijaan toisena kehitysvaihtoehtona nähdään, että työpaikkoja syntyy saman verran ja investoinnit lisääntyvät neljällä miljardilla seuraavan neljän vuoden aikana.

Miten päästä parhaalle polulle?

Uusia teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja voidaan edistää käyttämällä kaikista julkisista hankinnoista viisi prosenttia uusiin teollista internetiä edistäviin vaihtoehtoihin.

Isojen yritysten pitäisi toimia entistä enemmän kasvuyritysten rahoittajina ja kumppaneina. Verotuksessa pääomasijoitukset saisi vähentää samaan tapaan kuin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan. Nyt tarvitaan tekoja, alleviivaa Aalto-yliopiston professori Martti Mäntylä.

– Nyt on tärkeätä siirtyä sanoista tekoihin ja lähteä poimimaan niitä matalalla roikkuvia hedelmiä. Yksi tapa voisi olla mahdollisimman nopeat, ketterät kokeilut ja saadaan siihen mukaan myös työntekijät. Nähdään miten teollinen internet vaikuttaa ihmisten työhön. Siten nähdään mitä osaamista tarvitaan, ja miten se voidaan parhaiten synnyttää.

Vahvuutena Mäntylä näkee Suomen osaamisen. Se on olemassa, mutta se ei ole riittävästi yhdistynyt eikä aina löydä toisiaan, mutta verkottuminen ja yhteistoiminta vievät eteenpäin. Suomalaiset ovat hänen mukaansa hyviä verkottumaan ja pelaamaan yhteen, jos niin halutaan. Julkiselta sektorilta hän toivoo roolia esimerkiksi kokeilualustojen luojana, minne pienet ja keskisuuret yritykset pääsisivät kehittämään toimintojaan pienemmällä riskillä yhdessä suurten yritysten kanssa. Riskitaso laskee silloin huomattavasti, hän maalailee.

– Rahoitusvastuu on ennen kaikkea suurilla yrityksillä, joiden oman edun mukaista olisi investoida siihen, että se saa koko ekosysteeminsä toimimaan, sanoo Mäntylä.

Julkinen valta voi nopeuttaa asioita esimerkiksi infrastruktuurin puolella, mikä mahdollistaa nopeata toimintaa ja nopeata liikkumista, kertoo Mäntylä.

Uusista hankinnoista viisi prosenttia innovatiivisiin

Tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:stä kertoo, että raportti ja sen peräti 15 toimenpide-ehdotusta on suunnattu nimenomaan julkiselle vallalle, jonka tehtävänä on luoda toimintapuitteet yksityiselle sektorille ja sen investoinneille. Hän mainitsee muutaman tärkeimmän.

– Yhteinen visio Suomelle, jonka jakavat sekä maan hallitus että yritykset. Jopa yksittäiset kansalaiset ja työntekijät sekä heidän etujärjestönsä. Yhteinen visio auttaa päämäärään pääsemisessä, Ailisto sanoo.

Tarvitaan yhteinen herätys ja tarina, raportissa sanotaan. Lisäksi datan hallinnan pelisäännöt on kirkastettava ja poistettava turhaa sääntelyä. EU-tasolla on oltava yhteiset standardit, jotta markkinoilla toimiminen olisi helpompaa ja ketterämpää. Lisäksi olisi varmistettava kyberturvallinen Teollinen internet. Suomi kaipaa myös yhteisiä pelisääntöjä ja koulutusohjelmien uusimista oppilaitoksissa. Yliopisto-opetuksessa pitäisi panostaa entistä enemmän ilmiöiden ja monimutkaisuuden hallintaan ja houkutella Suomeen lahjakkaita opiskelijoita ulkomailta. Peruskoulussa voisi toisella asteella alkaa opettaa ohjelmisto-osaamista, raportissa ehdotetaan.

– Lisäksi kaikista hankinnoista viisi prosenttia pitäisi olla niin sanottuja innovatiivisia hankintoja. Se auttaa yrityksiä saamaan referenssejä, joiden avulla ne pääsevät kansainvälistymään, kun ne ovat toimittaneet julkiselle sektorille jonkun palvelun tai tuotteen. Samalla se auttaa myös julkista sektoria tehostamaan toimintaansa ja tuomaan uusia käytäntöjä sen sisälle, sanoo Ailisto.

Viennin kasvuun, investointeihin ja työpaikkoihin tällä voi olla merkittävä vaikutus pidemmällä aikavälillä, Ailisto arvioi.

Hän sanoo, että Suomen teollinen internet on hyvässä valmiudessa ja monet yritykset ovat jo olleet siinä mukana 5-10 vuotta. Hän mainitsee Konecranesin, Wärtsilän, ABB:n ja Koneen johtavina teollisen internetin soveltajina.

Tieto- ja viestintätekniikka eli ICT-sektori hakee uusia sovelluksia koko ajan. Monet startupit ja pk-yritykset suuntaavat teolliseen internetiin ja näkevät siellä paljon mahdollisuuksia.

– Meillä on loistavia esimerkkejä tällaisesta tilaisuuteen tarttumisesta, kertoo Ailisto.

Teollisuudelta kaivataan johtajuutta

Etlan ja Aalto-yliopiston tutkija Timo Seppälä näkee teollisuudella keskeisen roolin digitaalisessa murroksessa, mitä parhaillaan eletään.

– Nyt tarvitaan teollisuudelta aktiviteettia, että he lähtisivät määrätietoisesti investoimaan digitaalisuuteen, älykkäisiin tuotteisiin ja palveluihin.

Timo Seppälä.
Etlan ja Aalto-yliopiston tutkija Timo Seppälä.Yle

Seppälä sanoo, että teollisuudella on iso verkostovaikutus, ja se voi vetää toimintaan mukaan sekä pienet että keskisuuret yritykset. Eritoten huomiota pitäisi kiinnittää uusiin, tuleviin digitalisaatioalan yrityksiin.

– Tähän ympäristöön pitäisi hakea uusia toimijoita eikä tyytyä siihen, mikä se vanha ympäristö tällä hetkellä on, lisää Seppälä.

Digitalisaation hyödyntämisessä esimerkiksi paperi- ja konepajateollisuudella on suuria mahdollisuuksia, vaikka mitään toimialaa ei pidä unohtaa. Elintarviketeollisuudessa on myös suuria mahdollisuuksia, hän luettelee.

– Nyt tarvitaan teollisuudelta sitä johtajuutta, että saadaan kaikki mukaan talkoisiin, ja viesti lähtee eteenpäin, sanoo Seppälä.

Digitalisaatio on nähty kustannusten vähentämisenä, mutta kaikilla teollisuuden aloilla se pitäisi nähdä mahdollisuutena luoda uusia markkinoita. Näiden kautta Suomessa on mahdollisuus edelleen kasvattaa hyvinvointia, sanoo Seppälä.

Suomalaista verkkokauppaa saa etsiä

Palvelualoilta esimerkkeinä maailmalta ovat Uber-taksipalvelu Airbnb-hotellipalvelu. Taksipalvelu ei omista yhtään taksia, eikä hotellipalvelu yhtään hotellihuonetta. Taksipalveluun liittyy paikannus ja reaaliaikainen seuranta, joka tehostaa toimintaa.

Tutkimusprofessori Heikki Ailisto mainitsee palvelualan digitalisaatiosta puhuttaessa pankit, jotka vielä 2000-luvun alussa olivat kärjessä digipalveluissa. Siitä junasta on Ailiston mukaan jääty ja kiihdytysvaihde pitäisi panna päälle, hän sanoo.

Ailiston mukaan suomalaista verkkokauppaa on vaikea löytää, kun ihminen haluaisi ostaa verkosta esimerkiksi vaatteita tai kengät. Tanskalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia ja yhdysvaltalaisia verkkokauppoja kyllä löytyy, Ailisto kuvailee.